Pienissä järvissä on jo laajalti ohutta jääpeitettä. Suurten selkien jäätyminen vaatii kunnon pakkasjaksoa. Kuva: Juha Jäntti
Pirkanmaan järvien vesitilanne on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Lähipäiville ennustetuista vesi- ja lumisateista huolimatta loppuvuodesta ei ole odotettavissa viime talven kaltaista talvitulvaa Kokemäenjoessa.
Pirkanmaalle osuneet loka-marraskuun sateet saivat järvien vedenpintoja nousuun pitkän kuivan kauden jälkeen.
– Yleisesti järvillä ollaan nyt lähellä ajankohdan keskimääräisiä vedenkorkeuksia. Suurimmat luonnontilaiset järvet eivät ole vielä saavuttaneet keskimääräisiä tasoja, toteaa johtava vesitalousasiantuntija Diar Isid Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Iso-Tarjannevedellä vedenkorkeus on Visuveden havaintopaikalla vielä noin 5 senttiä keskimääräistä alempana, ja Iso-Längelmävedellä Kaivannon havaintopaikalla eroa keskimääräiseen on vielä noin 10 senttiä. Molempien järvien vedenpinnat nousevat lähipäivinä
Muutamalla Pirkanmaan järvellä vedenpinta on noussut selvästi ajankohdan keskimääräiseen verrattuna. Virtain Toisvedellä vedenkorkeus on noussut marraskuussa puoli metriä keskimääräistä korkeammalle. Myös Pälkäneen Kukkia on 10 senttiä keskimääräistä korkeammalla.
Jäätä ei vielä järvien selillä
Etenkin pienempien järvien ja suurimpien järvien matalilla lahtialueilla vesien lämpötilat ovat monin paikoin jo lähestymässä nollaa. Paikoin on muodostunut riitettä tai kevyttä jääkantta.
Järvien selillä ei ole vielä muodostunut jäätä viimeisimmistä pakkasista huolimatta. Tarvitaan pitkä, melko tuuleton pakkasjakso, jotta teräsjäätä alkaisi muodostua.
Ely-keskuksen ylläpitämät pintaveden lämpötilamittarit Näsijärvellä, Längelmävedellä ja Kitusjärvellä on siirretty talvivarastoon, jotta pintajää ei rikkoisi niitä.
Kokemäenjoelle ei jääkantta vielä tämän vuoden puolella
Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä on suuri merkitys Kokemäenjoen talvitulvien estäjänä. Etenkin Näsijärven, Vanajaveden ja Pyhäjärven sekä jossain määrin myös Kyrösjärven ja Rauta-Kuloveden säännöstelyllä on vaikutusta Kokemäenjokeen.
Vedenkorkeuksien alentamisella järviin pyritään tekemään loppusyksystä tilaa, jotta järvien virtaamia voidaan tarvittaessa rajoittaa ja siten pienentää Kokemäenjoen virtaamaa. Tällä on suuri merkitys hyydetulvien ehkäisyssä.
– Kun pakkasta on tarpeeksi ja joen virtaama on riittävän pieni, jokeen alkaa muodostua jääkansi. Jääkansi toimii eristeenä ja ehkäisee hyyteen muodostumista joessa, Isid toteaa.
Tällä hetkellä Kokemäenjoessa veden lämpötila on noin 1–1,5 astetta, joten jääkannen muodostumiselle ei ole vielä otollisia olosuhteita. Lämpötilan tulee laskea lähelle nollaa, jotta virtaaman rajoittaminen voi edistää jääkannen muodostumista.
– Jääkannen muodostuminen jo tämän vuoden puolella on mahdollista, mutta se vaatii riittävän pitkää pakkasjaksoa. Sääennusteissa ei kuitenkaan näytä olevan tällaisia olosuhteita.
– Ennustetuista sateista huolimatta vesitilanne on tänä vuonna rauhallisempi kuin viime vuonna.
Viimeisimmät kommentit