Maamme raviurheilu rynnii: vuonna 1970 järjestettiin yli 200 veikkausravia ja joukko muita kilpa-ajoja. Toton kokonaisvaihto kipuaa oli 6 Mmk:n, eli kaksinkertaistuu viime vuotisesta, kun Pori on pitänyt tämän vuoden viimeiset ajonsa joulunpyhinä. Käpylän totovaihto teki 1,6 Mmk, ja yli miljoonan markan rajan pääsivät myös Forssa ja Pori. Tampere (n. 300 000 mk) ja Lahti (n. 250 000 mk) olivat seuraavina.
Kausi on nykyisin ympärivuotinen, sillä jo Tapanina käynnistyy seuraava ajovuosi. Veikkauksen suuren nousun mahdollistivat Porin ja Forssan lämpimät ravintolakatsomot, ja joillakin muillakin paikkakunnilla on kohennettu asioita.
Jyväskylässä päästäneen vihdoinkin uuden radan tekoon Killervälammella ja Tampereen uutta ravikeskusta koverretaan Ylöjärvellä Lamminpään harjuun. Oriveden (harjoitus-)raviratahanke nukahti nuorena.
Hevosmäärämme supistuu jyrkästi, kanta on nykyisin n. 60 000 yksilöä. Lämminveriravureita ja -ratsuja lienee nykyisin 1500–1600. Uutta polvea on nousemassa omasta takaa.
Ravivuosi toi puolentusinaa Suomen raviennätyksiä. Längelmävedenseudun neljälle pitäjälle oli vuosi taaskin menestyksellinen. Peräti kolme suomalais- ja kaksi lämminverirotuista täkäläistä ravuria ylti tähtiluokkaan: Längelmäen Toivo Mikkolan r. Jari parin lepovuoden jälkeen ja Eräjärven Matti Syväsen uljasryhtinen r. Mutteri sekä Oriveden Anne Hakalan r. Ristiveto ja lämminveriset 3-vuotiaat tammat Nam-Nam ja K. A. Kiti. Näiden valmentaja ja ohjastaja on Veikko Hakala, nuoren Annen isä.
Jäärataravit vaaravyöhykkeessä
Ravi- ja jalostustoiminnan tunnustettu asiantuntija, agr. Jukka J. Rantanen Tampereelta toteaa tyytyväisenä Orivedenseudun pitäjäkvartetin ravurien kunnostautuneen jälleen pitkin vuotta ja toista, moista tähti- ja muiden nopeiden juoksijain yhtenäistä seutua saakin etsiä kynttilän kanssa. Löytääkö sittenkään? Näissä pitäjissä on innostunutta raviväkeä. Ja mikä parasta: jälkikasvu on turvattu, niin kaviouralla kuin seuraportaassa.
Agr. Rantanen on myös pohtinut maaseudun raviväen kipeätä kysymystä, talviraveja. Suomen Ravirengas haluaa lopettaa talviset pitäjien jäärataravit, koska ne (mukamas) häiritsevät toto-raveja ja iskevät isompien seurojen ”rahasuonta”.
Hämeen liitossakin, niin ikään P-H:n Hippoksessa, on pohdittu samaa asiaa, mutta ylipäätään ollaan tultu siihen käsitykseen, että pitäjänraveja tarvitaan edelleenkin. Kuitenkin niitä voitaisiin keskittää muutamien pitäjien yhteisiksi, alueraveiksi.
Tampereen Hippoksella on nyt valmennustalli, ja siellä on rutinoitu valmentaja Risto Airaksinen joka auliisti neuvoo ja myös valmentaa sopimuksen mukaan.
Orivedelle raviseurojen liittymä?
Maakunnan aktiivit, mm. Oriveden Veikko Kössi ja Veikko Hakala ovat tiukasti maaseudun talviravien säilyttämisen puolustajia. He sanovat näiden todellisten amatöörikilpailujen olevan ravitoiminnan syvä- ja leveämuokkaustyötä.
Pitäjänraveissa hevonen juoksee kilpaa ensi kerran, se ja ohjastaja opetetaan radan tavoille. Nämä ravit ovat maaseudun väkeä innostamassa raviurheiluun, ja tiedetään, että juuri tämä väestö eniten kansoittaa myös toto-ravien katsomot. Pohja luodaan monella tavalla jääraveissa.
Orivedelläkin on pitkään pohdittu pitäjänravien keskittämistä, ja jonkinlaista tulosta onkin saatu, mm. Ruovedellä. Orivedenseudun pitäjäryhmä voisi muodostaa voimakkaan alueravikeskuksen, kunhan yhteistoiminta saadaan jälleen käyntiin.
Niin ikään olisi pohdittava maaseudun yhteisten ravien järjestämistä maaradalla; jäärata-ajot kun ovat täysin Luojan suosion ja hyväntahtoisuuden varassa.
Talven ravikalenteri
Äsken pohdittiin Hämeen raviohjelmaa ja päätettiin pitäjänravien jaosta. Kausi alkaa jo 24. tammikuuta Ruoveden Muroleessa. Virrat, joka on liittynyt myös raviurheilullisesti Hämeeseen, ajaa 31.1. ja ilmeisesti pitäjän eteläkolkassa, Jäähdyslahdella.
Muu ohjelma: 7.2. Eräjärvi (maan huomattavampiin kuuluvat talviravit jo monena vuonna), 14.2. Juupajoki ja Urjalan Halkivaha, 28.2. Orivesi, 6.3. (lauantai) Lempäälä Hjy:n 60-v. juhlaravit, 14.3. Valkeakoski ja 21.3. Sahalahti.
Tammer-Hippoksella on kahdet talvi(toto-)ravit: 21.2. ja 7.3. Oriveden ravit ovat Kalevalanpäivänä, ja niistä on tarkoitus muodostaa jälleen muuan talvisen ohjelmamme valtakunnallinen ”tapaus”.
Längelmäki ei aja tänä talvena, mutta pitäjän nopeita ravureita varmaan nähdään jääradoilla. Längelmäen raviväke sensijaan tavataan naapurien kilpailujen tuomaritehtävissä.
Oriveden Kirkonlahdelle pyritään auraamaan harjoitusrata mahdollisimman pian. Talvi antaa kuitenkin odotella itseään. Katseet kohdistuvatkin yhä enemmän maaradoille.
Lähinumeroissa Oriveden sekä Juupajoen, Eräjärven ja Längelmäen tämän vuoden ravitapahtumista myös parhaiden esittelyä. – EP
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 17.12.1970. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
