– Olihan se jo pitkään mielessä, että tasan 50 vuotta tulee täyteen. Nykyään se on kuitenkin vain yksi tasaluku ja merkkipaalu ihmisten iässä. Luulen, että viidenkymmenen vuoden täyttäminen on ollut menneinä vuosikymmeninä paljon isompi juttu, joulukuun alussa tasavuosia täyttänyt Mika Tapiolinna miettii.
Parhaiten ajan kulumisen hän kertoo huomaavansa omia lapsiaan seuraamalla.
– Samalla kun lapset varttuvat ja kasvavat täysi-ikäisyyteen, itselle on siinä sivussa tullut vuosia ja vuosikymmeniä lisää. Koen, ettei uuden kymmenluvun myötä kuitenkaan tapahdu mitään merkittäviä muutoksia.
Juhla sukulaisille tulossa
Syntymäpäiväänsä Tapiolinna vietti vain pienimuotoisesti omassa perhepiirissä.
Lisäksi 1. adventtisunnuntaina messun jälkeen Oriveden kirkossa vietettiin syntymäpäiväseuroja, joissa ystävät vuosien varrelta esittivät musiikkia ja pitivät puheenvuoroja. Vallitsevan koronatilanteen vuoksi Tapiolinnan suunnitelmat juhlistaa merkkipäivää sukulaisten ja ystävien kesken on siirretty ensi vuoden puolelle.
Oriveden seurakunnassa kirkkoherrana toimiva Tapiolinna halusi merkkipäivällään edistää itselleen tärkeitä hankkeita ja pyysi suuntaamaan mahdolliset muistamiset seurakunnan tilille.
– Oriveden ystävyysseurakunnista halusin tukea Tansaniassa Mwikan seurakunnan päiväkotiprojektia ja Virossa Pühan seurakunnan lapsi- ja nuorisotyötä.
Vuodessa myös ilon pilkahduksia
Kirkkoherran velvollisuuksien näkökulmasta kulunut vuosi on tuonut aivan uudenlaisia haasteita.
– Päällimmäisenä haasteena on ollut jatkuvasti muuttuvien suositusten ja ohjeiden perässä pysymisen. Olen seurannut tiiviisti päivittäin tai viikoittain, mihin suuntaan ohjeistukset elävät. Yhtä lailla haasteellista on ollut välittää ja antaa ajantasaisia ohjeita eteenpäin, kun ohjeistukset ovat saattaneet muuttua hyvinkin nopealla aikataululla, Tapiolinna tiivistää.
Omaan työhönsä liittyen hän näkee menneissä kuukausissa myös ilon pilkahduksia.
– On ollut positiivista huomata, että Oriveden seurakunnan tekemillä striimauksilla on selvästi ollut seuraajia. Seurakunta ei ole kovinkaan paljon tehnyt striimauksia aiemmin, joten uusi aluevaltaus on saattanut tavoittaa paremmin myös niitä seurakuntalaisia, jotka eivät yleensä sunnuntaisin lähtisi kirkkoon jumalanpalvelukseen. Esimerkiksi itsenäisyyspäivän striimi on hyvä esimerkki, se sai mukavasti katsojia.
Spontaaneja kohtaamisia kohti
Vuoden vaihteen lähestyminen kääntää ajatukset lähes vaistomaisesti kohti ensi vuotta. Myös Tapiolinna miettii, millaisena tuleva vuosi näyttäytyy.
– Toivottavasti kuljetaan normaalimpaa eloa kohti, ainakin verrattuna siihen, miten tänä vuonna keväällä ja nyt marras-joulukuussa on eletty. Toiveissani on, että sekä omassa elämässä että työssä voisi alkaa palaamaan kohden normaalimpaa arkea – tietenkin turvallisuudesta huolehtien. Olisi hienoa voida jälleen tavata ihmisiä vapaasti keskustellen. Spontaanit kohtaamiset ihmiset kanssa ovat tänä aikana harmillisesti jääneet vähemmälle, hän toteaa ja mainitsee, että oma perhe on ehdottomasti ollut tärkein voimavara poikkeustilanteen keskellä, kuten myös koko elämässä.
Tapiolinnan pidemmän aikavälin toiveet puolestaan linkittyvät vahvasti omaan kutsumukseensa ja työhön seurakunnassa.
– Viime aikoina on ollut paljon puhetta kirkon ja seurakunnan asemasta ihmisten elämässä. Toivoisin, että seurakunta olisi yhä jatkossakin paikka, jota ihmiset pitävät tärkeänä ja merkityksellisenä. Olisi hienoa, että pystyisimme parantamaan kirkon näkyvyyttä ja saavuttamaan monenlaiset ihmiset entistä paremmin, hän luonnehtii.
Mika Tapiolinna
- täytti 50 vuotta 3.12.2020
- lähtöisin Hämeenkyröstä, asunut ja työskennellyt Orivedellä kohta 20 vuotta.
- asuu vaimon, kahden nuorimman lapsen ja shetlanninlammaskoiran kanssa Oriveden keskustan alueella. Perheeseen kuuluu myös kaksi aikuista, muualla asuvaa lasta.
- harrastuksiin kuuluvat jalkapallon ja futsalin huolto- ja valmennustehtäviä Tuiskussa, nikkarointi, lukeminen, ulkoilu sekä jalkapallon seuraaminen televisiosta.
