Juupajoen veroprosentit pysyvät nykytasolla, tenavatonni lakkautetaan ensi vuoden jälkeen

Juupajoen valtuusto
Juha Soikka (kok.) kummasteli sitä, että kunta maksaa vanhaa lainaa uudella. Hänen mielestään lainalle pitäisi määritellä selkeä lyhennysohjelma. Kuva: Juha Jäntti

Juupajoen kunnanvaltuusto päätti, että kunnan kiinteistöveroprosentit ja tuloveroprosentti pysyvät ennallaan myös ensi vuonna. Tulovero on ollut 21 prosenttia vuodesta 2015 lähtien.

Jani Jauhiainen (sd.) tiedusteli, onko ylijäämiä kertymässä niin paljon, että tuloveroasteen laskeminen voitaisiin ottaa keskusteluun. Tämä vuosi näyttäisi päätyvän kunnan taloudessa ylijäämäiseksi, ja ensi vuoden talousarviokin on alustavasti reilut 100 000 euroa ylijäämän puolella.

– Voimme pitää tätäkin vaihtoehtoa ainakin esillä jatkossa, kunnanjohtaja Jyri Lammela arvioi.

Asialistalla oli myös vuodesta 2018 käytössä olleen tenavatonni-käytännön lakkauttaminen. Kunta on maksanut kustakin syntyneestä lapsesta 1 000 euroa vuodessa viiden vuoden ajan. Kyseessä on ollut kannustin kunnan väkiluvun kasvattamiseen.

Tavoitteena oli, että kuntaan syntyisi vuosittain noin 20 lasta. Määrä oli vuonna 2018 13 lasta ja viime vuonna 9 lasta. Arvio tälle vuodelle on vielä alhaisempi. Näillä perusteilla on arvioitu, että tenavatonnista ei ole ollut odotettua hyötyä väkiluvun kasvattamisessa.

Valtuusto päätti yksimielisesti, että tenavatonni lakkautetaan vuoden 2021 jälkeen. Siten vielä ensi vuonna syntyvät lapset ovat tenavatonnin piirissä.

– Se on nyt nähty, että vanhemmat eivät tee lapsia rahan vuoksi. Kunta voisi käyttää tämän rahamäärän jollakin muulla tavalla uusien asukkaiden tavoitteluun, esimerkiksi markkinoinnin kautta, Heikki Sikiö (kesk.) ehdotti tuleviksi jatkopohdinnoiksi.

Vanhaa lainaa maksetaan uudella

Kunnanhallitus sai valtuustolta valtuuden nostaa ensi vuonna enintään miljoonan euron suuruisen lainan. Lainaa käytetään olemassaolevan, ensi vuoden aikana erääntyvän lainan maksuun.

– Varauduimme aiemmin ensi vuodelle 700 000 euron lainanottoon. Ajatus on ollut, että saisimme lainanmaksuun 300 000 euron osuuden kunnan kassasta. Koska elämä on nyt poikkeuksellisen vaihtelevaa, pyydämme valtuutta kaiken varalta koko miljoonalle eurolle, Lammela pohjusti.

Lainaa on tarkoitus nostaa lopulta vain juuri tarvittava määrä, kun ensin nähdään, miten paljon kunnalta liikenee rahaa lainan lyhennykseen.

Juha Soikka (kok.) ihmetteli käytäntöä, jossa kunta ottaa uutta lainaa maksaakseen olemassaolevaa velkaa.

– Uuteen lainaan pitäisi liittää lyhennysohjelma. Kuuluuko valtuuston päättää lainan ottamisen ja maksamisen periaatteista? Soikka kysyi.

– Valtuusto myöntää lainanottovaltuuden, ja kunnanhallitus päättää lainan nostosta ja lyhennystavasta, Lammela selvensi.

Lue myös:

Juupajoen valtuusto ei myöntänyt eroa – Pekka Rae jatkaa puheenjohtajana

Leave a Comment