Suuntaviivat ja askelmerkit, työkalu kaupungin kehittämiseen. Näin kuvaili kolme vuotta valmisteltua strategista yleiskaavaa yleiskaavatoimikunnan puheenjohtaja Antti Nieminen, joka oli valtuuston kokouksessa esittelemässä lyhyesti kaavaa ja vastaamassa kysymyksiin vt. maankäyttöinsinööri Seppo Tingvallin kanssa. Suurin vääntö syntyi kuitenkin puuterminaalin paikkamerkinnästä, josta lopulta äänestettiinkin.
Koska kaavasta oli jo pidetty valtuutetuille tilaisuus, jossa sitä käytiin tarkemmin läpi, ei enää järjestetty laajempaa esittelyä. Aineisto kehittämisvaihtoehtoineen on erittäin laaja ja löytyy kaupungin nettisivuiltakin.
– Kartoissa ei ole selkeitä aluerajauksia eikä niihin pidä sellaisina suhtautua, vaan viivat on maalattu suurella pensselillä. Merkinnät kuvaavat tahtotiloja, ja jos saavutetaan edes pieni osa kaikesta, mitä siihen on laitettu, Orivesi kasvaa, kehittyy ja kukoistaa, Nieminen kuvaili lähtökohtaa.
Viranomaisneuvotteluja on käyty aivan loppumetreilläkin: viimeksi maakuntamuseo halusi merkittäväksi karttaan muinaismuistoalueet.
Etukäteen on Niemisen mukaan keskusteltu etenkin Orituvan ja Yliskylän risteysalueiden kehittämisestä, jolle ely-keskus ei alkuun ollut kovin suopea. Nyt ely-keskus on kirjannut, että Orituvan ja Yliskylän risteysalueen kehittäminen edellyttää eritasoliittymää. Se tarkoittaa, että kunhan ehto täytyy, ely-keskus ei enää ole estämässä uusia toimintoja alueelle.
Kehittämismääräykset sitovat myöhempää kaavatyötä
Keskustelun aloitti Miia Saarinen (vihr.) kysymällä merkintöjen oikeusvaikutteisuudesta, eli kuinka sitovia ne jatkossa ovat. Tingvall vastasi, että kehittämismääräysten osalta kaava on oikeusvaikutteinen, jotta sillä olisi vaikutuksia tarkempaan kaavoitukseen. Kaavamerkinnät tuovat mukanaan ehtoja, jotka pitää jatkossa huomioida.
Saarinen jatkoi esittämällä Hiedan alueelle merkityn ja siellä toimivan puuterminaalin merkinnän poistamista käsiteltävästä kaavasta. Hän viittasi mainintaan, ettei skenaarioita rautatien Längelmäveden puolella saa estää. Toisena perusteluna hänellä oli, että Ilkka Hjerppen (sd.) valtuustoaloitteen käsittely puuterminaalin vaihtoehtoisista sijainneista on vielä kesken. Nykyinen sijainti ei Saarisen mukaan kuvasta yhteistä tahtotilaa, ja sitä paitsi merkintä siitä on hyväksytty jo edelliseen maakuntakaavaan.
Ilkka Hjerppe kannatti Saarista painottaen, että nyt linjataan tulevaisuutta pitkälle, vuosikymmenniä eteenpäin, ja hän sai juuri Tingvallin vastauksesta vahvistuksen siitä, että kaavamerkintä oikeusvaikutteisena velvoittaa tuleviakin päättäjiä. Se myös vaikeuttaa merkittävästi asemanseudun toimintojen yhteensovittamista kapealla kannaksella. Taustatukea hän sai Eliisa Suhoselta (sd.), jonka mielestä ollaan tekemässä strategisia päätöksiä asiasta, johon ei ole riittäviä selvityksiä.
Taloudellinen selvitys on, siirtomahdollisuudesta eri kantoja
Nyt puuttui asiaan myös kaupunginjohtaja Juha Kuusisto, joka poikkeuksellisen voimakkain sanakääntein kertoi puuterminaalin olevan täsmälleen kaupungin tahtotila ja aluetaloudellisesti, Pirkanmaan ja valtakunnankin mittakaavassa tärkeä puuhuollolle. Siksi merkinnän poistaminen olisi perin kummallista. Kuusisto viittasi myös Metsäkeskuksen selvitykseen loppuvuodelta 2017 sen taloudellisista vaikutuksista, jossa ovat mukana myös vaikutukset Oriveden metsätuloihin ja työpaikkoihin.
Kaupungin johdolta tivattiin vastauksia siihen, onko Väylävirastoon (entinen Liikennevirasto) oltu yhteydessä terminaalin siirtämiseksi vähemmän keskeiseen paikkaan, joka silti täyttäisi puuhuollon reunaehdot.
Hjerppen mukaan ei ole oltu, tekninen johtaja Antti Jortikka kertoi yhteydenpitoa olleen, mutta yhtä hyviä vaihtoehtoja puuterminaalin paikaksi ei ole löytynyt. Jortikka viittasi Akaan aikeisiin siirtää omaa puunkuormausaluettaan ja kertoi kustannusten kasvavan alkuun arvioiduista 4 miljoonasta jopa 10 miljoonaan. Tingvall lisäsi, että vaikkei poistosta suoranaisia sanktioita tulisikaan, sen omatoiminen poistaminen antaisi maakuntaliitolle mahdollisuuden valittaa kaavasta.
Antti Nieminen sanoi ymmärtävänsä asian tärkeyden puhujille, mutta nyt keskustelu on väärässä paikassa strategista yleiskaavaa ajatellen. Yhtä merkintää ei sieltä voida oikein poistaa, eikä puuterminaalin hyvyyteen tai huonouteen tässä oteta kantaa.
Keskustelua toimintojen ja alueiden yhteensovittamisesta pitää käydä siinä vaiheessa, kun valmistellaan asemanseudun yksityiskohtaista yleiskaavaa. Silloin voidaan mahdollisesti todeta, ettei nyt osoitettu paikka sille sovellu. Nieminen myönsi, että monet kaavat ovat jo syntyessään vanhentuneita.
– Tätä merkintää ei pidä pelätä, jos löytyy parempi paikka ja maksaja siirrolle, Nieminen tiivisti.
Työn äänetkö haitallisia?
Sami Kymäläisen (ps.) korvaan särähti, että asukasluvun lasku yhdistetään puuterminaaliin ja ettei siitä olisi puhuttua tarpeeksi. Hänestä ei viime aikoina muusta ole puhuttukaan, ja onko työnteko muka haitallista toimintaa? Juha Haikkakin (kok.) muistutti puukuljetusten tuovan leipää paikallisille.
Demarivaltuutetut vastasivat, etteivät ole ajamassa ainespuuterminaalia pois Orivedeltä, mutta parempikin paikka sille varmasti löytyisi. Se miksi asiasta nyt puhutaan, taas johtuu siitä, että heidän mielestään esittelytilaisuudessa keskustelu oli torpattu alkuunsa.
Myös Reijo Kahelin (vas.) oli tullut kaupunginhallituksen jälkeen uusiin ajatuksiin kuultuaan merkintöjen oikeusvaikutuksista. Hän koki, että jos STRYK nyt hyväksytään, silloin hyväksytään myös puuterminaali ja vähät välitetään muusta.
– Väyläviraston mukaan sille ei kuitenkaan ole toista yhtä optimaalista paikkaa, ja siirrolla olisi aika iso hintalappu orivesiläisille veronmaksajille, varoitti vielä Jortikka.
Keskustelun päätteeksi nuorisovaltuuston edustaja Konsta Lamminen kiitti, että heillekin on pidetty esitelmä kaavasta ja pyydetty mielipiteitä – tämä on oikeaa vuorovaikutusta tulevaisuuden orivesiläisten kanssa.
Äänestyksessä Miia Saarisen esitystä puuterminaalia osoittavan merkinnän poistamisesta kannattivat demareista Ilkka Hjerppe, Jari Järvenpää, Eliisa Suhonen ja varavaltuutettu Matti Saario sekä Vasemmistosta Reijo Kahelin, Irma Koskela ja varajäsen Anne Kahelin. Jyrki Tuomaala äänesti tyhjää, ja loput 22 valtuutettua sinetöivät strategisen yleiskaavan hyväksymisen kaupunginhallituksen esittämässä muodossa.
