Kaupunginjohtaja kirjoitti hyvin Oriveden puolesta taannoisesta Aamulehden yleisönosasto- kirjoituksessaan
Mutta kirjoituksesta tuli hieman ristiriitainen tunne. Kaupungin kehityskohteet olivat vain keskustassa, mutta siinä hehkutettiin Oriveden maaseudun houkutusvoimaa uusille asukkaille. Tuli mieleen ennen edellisiä kuntavaaleja tehty kysely, mitä asioita ehdokas haluaisi kehittää syrjäkulmillamme. Eräs vastaus oli, että puiston penkkejä Asemanseudulle.
Mutta meillä on oikeaa maaseutua esimerkiksi Eräjärvi, Enokunta, Hirsilä, Karppi, Koivuniemi, Naappila, Onnistaipale, Pitkäjärvi, Päilahti, Savo, Siitama, Suomasema, Västilä ja Yliskylä muutamia kyliä mainitakseni.
Minulla ei ole kehitysehdotuksia, mutta yleensä koko Oriveden kannalta kaupungin olisi hyvä kiinnittää vielä enemmän huomiota ja ottaa kantaa Oriveden kaivoksen turvalliseen alasajoon ja laittoman kaatopaikan tyhjentämiseen. Jos tuo sotku aiheuttaa lisää ympäristövahinkoja, niin siitä tulee paha haitta koko Oriveden maineelle.
Kaivoksen vieressä on esimerkiksi Kutemajärvi, jonka laskupuro laskee Myllyjärven kautta Vesijärveen. Kutemajärvi on vedenlaadultaan erinomainen ja laskupurokin hyvä.
Kaivoksessa toimintansa johdosta ja kuvien perusteella myös laittomassa kaatopaikassa on nitraatteja ja kaatopaikassa öljyä. Nitraatit aiheuttavat esimerkiksi kalakuolemia ja veden happamoitumista.
Kaivos on yli kilometrin syvyinen ja kaatopaikka on 50-85 metrin syvyydellä. Kun kaivos ajetaan alas, se täyttyy vedellä pikkuhiljaa.
Tässä tilanteessa huolettaa pohjavesienkin tilanne, kun täällä kiinteistöillä on omat kaivot. Vesijohdon rakentaminen on maaston vuoksi miltei mahdotonta tai ainakin erittäin kallista. Eleniakin on jättänyt maajohtonsa jossakin kohdassa melkein pintaan tästä johdosta. Paha pohjavesikatastrofi autioittaisi näin lähiseutuja.
Ympäristölautakunta teki viime vuonna ryhdikkäitä päätöksiä lisähaittojen ehkäisemiseksi epäämällä uudet malminetsintäluvat Dragon Miningilta. Nyt kaupunki ei ole päättäjä tai toimija alasajossa tai laittomuuksien selvityksissä, mutta voisi lyödä rumpua asiasta ja tarvittaessa valittaa päätöksistä, jos on aihetta.
Esimerkiksi Tekes on ollut kaivosyhtiön linjoilla kaatopaikan puhdistuksen vaarallisuudessa. Mutta tästä vaarallisuudesta on vain yhtiön konsulttien tieto. Jos puhdistus on liian vaarallista ja kyseessä on laiton kaatopaikka, raha olisi parempi konsultti. Eli jos kaatopaikkaa ei siivota, vahinkojen varalle täytyisi saada vakuusrahasto tästä syystä, kun uusi kaivoslaki ei tähän ehdi.
Pahinta katastrofia varten kaivoksen ympäristö ja sen vaara-alueella olevat kiinteistöt huomioiden maallikon arvio rahastoksi olisi 80 miljoonaa. (Ei mahdoton sikäli että kaivoksesta on louhittu kultaa nykykurssilla lähes miljardin euron arvosta.)
”Jos jokin voi mennä pieleen, se menee” on vanha it-alan sanonta. Näin pitäisi suhtautua kaivosongelmiinkin, niin paljon on Suomessa ongelmia vanhojen kaivosten kanssa.
Jukka H
