Osallistava budjetointi etenee Jämsässä – Länkipohja on mukana pilottihankkeessa, jota vie eteenpäin Elävät kylät

Talkoot, Länkipohja
Osallistavan budjetoinnin tavoitteena on toteuttaa isoja ja pieniä hankkeita, joita kyläläiset kokevat tärkeiksi. Länkipohjassa talkoita on tänä kesänä tehty muun muassa frisbeegolf-radan rakentamiseksi. Lauantaina väylän raivaustöitä tekivät Keijo ja Pirjo Pakkanen ja Samuli Laurila. Kuva: Leena Lähdesmäki

Jämsän kaupunginhallitus hyväksyi viime maanantain kokouksessaan pilottihankkeen, jossa kokeillaan osallistavaa budjetointia yhdessä Elävät kylät -hankkeen kanssa. Osallistava budjetointi tarkoittaa toimintatapaa, jossa asukkaat otetaan mukaan pohtimaan ja päättämään siitä, miten rahaa käytetään ja mitä sillä saadaan aikaiseksi.

Tavoitteena on lisätä yhteistyötä kylien ja kaupungin välillä Jämsän elinvoimaohjelman mukaisesti ja alkuun lähdetään 15 000 euron määrärahan turvin. Summa on jyvitetty tasan Koskenpään, Juokslahden ja Länkipohjan kesken.

– Pilottihankkeen ajatuksena on kuntalaisten ja kunnan välisen vuorovaikutuksen parantuminen. Kaupungin kannalta tärkeää on paikallisyhteisöjen voimauttaminen ja sitouttaminen asuinalueiden asioiden hoitoon, kertoo Jämsän elinvoimajohtaja Anna-Liisa Juurinen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kylillä kartoitetaan, millaisia tarpeita kyläläisillä on, mitä hankkeita pitäisi toteuttaa ja millaisia varoja töiden toteuttamiseen tarvitaan. Samalla mietitään, miten kyläläiset voivat osallistua hankkeen käytännön toteutukseen. Talkoointoa nostaa se, että resurssit kohdentuvat juuri siihen, mitä kyläläiset pitävät tärkeänä.

Pilottihankkeen myötä nähdään, riittääkö intoa ja toimijoita.

– Yhteisessä kokouksessamme mietittiin esimerkiksi mallia, jossa ideoita voisi heittää esille kuka vaan, mutta kyläläiset saisivat äänestää ne, jotka toteutetaan. Jos vaikka halutaan, että puusillan kaiteet maalataan, tehdään ehdotus ja lasketaan, paljonko siihen tarvitaan maalia ja työtunteja ja kuinka työ tehdään kyläläisten voimin, selventää Elävät kylät -hankkeen elinvoimakoordinaattori Taina Puonnas.

– Myös muut kuin kuntalaiset voivat esittää hankkeita, sillä joskus ulkopuolelta voidaan havaita asioita, joita kylillä ei huomata. Pitää ajatella vähän out of the box. Mutta kyläläiset päättävät, mitä lopulta tehdään, Puonnas muistuttaa.

– Pidemmällä tähtäimellä hyvinvointi lisääntyy ja syntyy jopa säästöjä, kun tehdään oikeita asioita oikeissa paikoissa, toteaa Anna-Liisa Juurinen.

Kokeiltu on nuorisovaltuustossa

Jämsässä osallistavaa budjetointia on kokeiltu aikaisemmin nuorisovaltuustossa, mutta muuta kokemusta siitä ei juuri ole. Vaikka muiden kuntien toimintamalleista voidaan hyödyntää kokemuksia, lähdetään  Jämsässä kehittämään omaa toimintatapaa pilottihankkeen avulla. Yhtä oikeaa menetelmää ei ole, vaan osallistavaa budjetointia voidaan toteuttaa monin tavoin.

Kyläläisten ideat on tarkoitus kerätä sähköisen työkalun avulla. Valmiina sellaista ei vielä ole, vaan pilottihankkeen aikana työmenetelmiä ja – välineitä kehitellään kaupungin tekemän mallinnuksen pohjalta osana kuntien digitalisaatiota hyödyntävää yhteishanketta. Työkalu on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2021 aikana.

– Pilotin tavoitteena on rakentaa pysyvä työkalu Jämsän kaupungille osallistuvaan budjetointiin. Onnistumista mitataan yhdessä Elävien kylien kanssa, mutta jo se, että saadaan työkalu kehitettyä, on onnistuminen. Tietysti toivomme, että osallistavaan budjetointiin käytetyllä varoilla saadaan aikaan hyviä asioita elävillä kylillä, pohtii Anna-Liisa Juurinen.

Myös kylillä ajatus on, että hankkeen myötä osallistavasta budjetoinnista tulee pysyvä toimintamalli, joka leviää muihinkin Jämsän taajamiin.

– Kunnat voivat käyttää osallistavaa budjetointia erilaisissa tilanteissa. Siitä, mihin toimintamallia laajennetaan, tehdään aikanaan päätökset, mutta itse ajattelisin, että kylätoiminnan lisäksi osallistava budjetointi sopisi mainiosti jonkun teeman kehittämiseen, esimerkkinä voisi olla vaikka kaupunkikeskustan elinvoimaisuus, vahvistaa Anna-Liisa Juurinen.

Leave a Comment