Eräjärvellä pysähdyttiin lokakuun enimmäisenä sunnuntaina miettimään, mitä kaikkea kylällä on vuosien aikana saatu aikaan.
Menneisyyteen ei kuitenkaan liian pitkäksi aikaa jääty, vaan katseet suunnattiin tulevaisuuteen. Yhteisen keskustelutilaisuuden yhtenä tarkoituksena oli selvittää, mitä kylässä pitäisi tehdä, jotta sen elinvoimaisuus säilyisi.
Moni asia ja hanke kylällä on onnistunut 1980-luvulla perustetun Eräjärven kehittämisyhdistyksen ansiosta. Kylän kirjastossa esillä oleva Eräjärvestä ja kehittämisyhdistyksen toiminnasta kertova näyttely tuo esiin muun muassa sen, kuinka paljon erilaista toimintaa kyläläisille Eräjärvellä vuoden varrella järjestetään.
Yhdistys pitää yllä kyläputiikkia ja on vienyt läpi myös runsaan määrän erilaisia hankkeita. Yksi viimeisimmistä on ollut uimalan uudistaminen. Nyt kylälle pyritään saamaan lisää palveluita.
– Olemme olleet yhteydessä Sote-osuuskunta Pirkanmaahan, jotta saisimme Eräjärvelle lääkärin yhtenä päivänä viikossa. Lisäksi osuuskunta voisi tuoda meille kylälle myös parturin kerran viikossa, kun omamme on nyt jäänyt eläkkeelle, Anne Kahelin kertoi.
Kehittämisyhdistyksen nettisivut ovat myös uusiutumassa, Ysinetin kanssa tehdään yhteistyötä, jotta kylälle saataisiin valokuitu ja meneillään on myös kaksi Eräjärvi-kisaa. Toisessa Eräjärvelle saa säveltää oman biisin ja toisessa suunnitella kylän omat villasukat.
Menestys ei riipu koosta, vaan toimijoista
Eräjärveläisten sparraajana tilaisuudessa oli Juupajoen entinen kunnanjohtaja Hannu Koski. Kahdeksan vuotta sitten eläkkeelle siirtynyt Koski on kirjoittanut kirjan, johon hän on koonnut yhteen kuntien aseman kehityskulkua kunnan näkökulmasta.
– Minusta on huolestuttava, että kunta-asia ei tunnu kiinnostavan päättäjiä eikä mediaa. Koko Suomen yhteiskunnan ja nykyisen hyvinvointivaltion rakentuminen on kuitenkin kuntien ja kuntajärjestelmän ansiota, Koski totesi.
Juupajoella pitkän uran tehneellä Koskella oli varhaisia muistikuvia myös Eräjärvestä.
– Vuonna 1952 tulimme ensimmäisen kerran kesäksi Rönnin lähettyville. Vanhempani olivat opettajia. Muistan vieläkin sen lähellä olleen lehmihaan ja lehmän lannan hajun, Koski kertoi.
Koski painotti alustuksessaan, että kunnan menestys ei riipu sen koosta eikä taloudesta, vaan ennen kaikkea toimijoista. Saman ajatuksen hän uskoi olevan totta myös kylien kohdalla.
Vastakaikua hän sai eräjärveläisiltä. Seppo Grönqvist muisteli, kuinka Eräjärvi-henki syttyi, kun kuntaliitos Oriveden kanssa toteutui. Vaikka kyse oli vapaaehtoisesta ja hyvin valmistellusta liitoksesta, tuli todellisuus kuitenkin shokkina.
– Oriveden ja Eräjärven toimintakulttuurit olivat niin erilaiset, että pitkään emme tienneet, olimmeko puussa vai maassa. Mutta siitä Eräjärvi-henki syttyi ja kaikki se aktiivisuus, mikä nyt näkyy Eräjärven palvelurakenteessa. Koko ei siis ratkaise, Grönqvist sanoi.
Pyhän maan ajatuksesta eroon
Toimijoita Eräjärvellä on ollut, mutta heitä tarvittaisiin myös lisää muun muassa kehittämisyhdistyksen toimintaan. Pahimmassa tapauksessa vaarana on, että yhdistyksen toiminta on ajettava alas.
– Se vain on tosiasia, että Ekyäkään ei voi pitää itsestäänselvyytenä ja kaikkien asioiden eteenpäin viejänä. Ekyä voi tukea muun muassa tulemalla toimintaan mukaan tai taloudellisesti, Anne Kahelin muistutti.
– Jokin fiksu tapa meidän on varmasti keksittävä siihen, miten kylän uusiin asukkaisiin otetaan yhteyttä ja saadaan heidät mukaan toimintaan, Marjo Mäkinen-Aakula pohti.
Mäkinen-Aakula myös muistutti, että kylän nykyisen hyvään tilanteeseen ei saa tuudittautua, vaan katse on suunnattava tulevaisuuteen. Eräjärven koulun oppilasmäärässä on muun muassa tapahtumassa hurja lasku seuraavan viiden vuoden aikana.
– Koulussa on nyt 52 oppilasta, mutta ennusteet näyttävät määrän olevan muutaman vuoden päästä 27. Kyläläiset heräävät yleensä vasta sitten, kun tilanne on jo päällä, mutta tätä meidän pitäisi miettiä jo ennalta, Mäkinen-Aakula sanoi.
Nopean laskennan jälkeen lapsimäärää saatiin jo kasvatettua. Kylälle on nimittäin muuttanut perheitä, joiden lapset eivät todennäköisesti ennusteissa vielä näy. Tulijoita olisi enemmänkin, mutta he eivät tahdo löytää seudulta taloa, vaikka tarjontaa periaatteessa olisi.
Tonttien ja talojen panttaamisen ongelman tunnisti moni paikalla ollut. Siksi asialle päätettiin heti tehdä jotakin. Eräjärvellä tyhjillään olevat talot aiotaan kartoittaa ja samalla selvitetään, millaisia suunnitelmia omistajilla on niiden suhteen.
Reijo Kahelin myös tiedusteli, mitä Eräjärveltä oikeasti puuttuu. Listalle pääsivät kevyen liikenteen väylä, joukkoliikenteen yhteys Kuhmalahteen ja pientä epäröintiä oli kylätalkkarin, putkimiehen ja sähkömiehen palveluista.
– Tarvetta on varmasti myös selvittää, mitä kaikkea osaamista meiltä Eräjärveltä löytyy ja listata ne. Monelle se voi tulla yllätyksenä, miten monia palveluita täällä onkaan. Realismia kuitenkin on, että emme vaadi kenenkään vastuulle sellaista hommaa, joka on tappiollista, Reijo Kahelin lisäsi.
Eräjärveä maailman kartalle nostaneille lahjat
Tilaisuudessa muistettiin myös Eräjärveä kaiken kansan tietoisuuteen nostaneita. Lahjalla palkittiin muun Parvelan Retu ja sen omistaja Petri Laine. Kiitoksissaan hän totesi, että kyläläisten tuki on ollut matkan varrella mahtavaa.
– Toivottavasti saamme vielä sen ison voiton, jonka jälkeen voimme pitää kylällä suuret juhlat. Sitä ei vielä ensi vuonna tavoitella, annetaan Retun vielä kehittyä rauhassa, Laine sanoi.
Tähtäin tallilla onkin asetettu vuoden 2022 Kuninkuusraveihin.
Myös tänä vuonna Kylätoiminnan Tiennäyttäjänä palkittua Reijo Kahelinia juhlistettiin tilaisuudessa.
– Tunnustuksen antaminen tuntuu totta kai aina hyvältä. Mutta ei tätä yksin ole tehty, vaan kyläläisten kanssa, Kahelin muistutti.
