Oriveden kaupunginvaltuusto hyväksyi ely-keskuksen oikaisukehotukseen tehdyn vastineen ja piti kesäkuussa tehdyt päätökset rantaosayleiskaavasta ennallaan.
Kaavoituspäällikkö Seppo Tingvall selvitti kaavan jokaisen osa-alueen käsittelyn kohdalla, miksi asia on nyt uudestaan valtuustossa esillä.
– Ely-keskuksella on mahdollisuus tehdä oikaisukehotus kaupunginvaltuuston tai kaupungin hyväksymästä asema- ja yleiskaavasta. Heillä olisi mahdollisuus tehdä suoraan myös valitus hyväksymispäätöksestä, mutta ely on nyt katsonut, että se tekee oikaisukehotuksen.
Oikaisukehotus koski kaikkia kaavaehdotuksessa mainittuja neljää osa-aluetta ja ely on kohdentanut sen kaavassa mainittuun rakennusoikeuden määrään.
– Meillä kaava mahdollistaa enimmäisrakennusoikeudeksi 300 kerrosneliömetriä. Elyn mielestä se on liian suuri, koska Pirkanmaalla on käytetty kaavoissa pienempiä rakennusoikeuksien määriä, Tingvall selvitti.
Vastineessaan kaupunki korostaa, että suurin rakennusoikeus on mahdollista 5 000 neliön tontilla ja että rakennusoikeus pienenee, kun tontin koko pienenee. Kyse on siis liukuvasta määräyksestä.
Oikaisukehotuksessa ely viittaa myös siihen, ettei maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä olisi otettu kaavassa huomioon. Vastineessaan kaupunki toteaa, että näille alueille tuleville rakennuspaikoille on asetettu kaavassa erityismääräyksiä.
– Vastineessa me toteamme, että elyn oikaisukehotuksessa esitetyt perusteet rakennusoikeukseen liittyen ovat maankäyttö- ja rakennuslakiin perustumattomia. Kunta on käyttänyt asiassa sille kuuluvaa harkintaa ja ottanut huomioon maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset, Tingvall totesi.
Esitys uudelleen valmistelusta ei saanut kannatusta
Varavaltuutettu Ulpu Siponen (kd.) halusi varmistuksen, millä kaupunki vastineessaan perustelee rakennusoikeuden määrää, joka elyn mukaan on nyt Oriveden kaavassa poikkeuksellisen paljon suurempi kuin muualla Pirkanmaalla.
– Elyn oikaisukehotuksessa puhutaan yleisestä Pirkanmaan rantaosayleiskaavojen rakennuspaikkakohtaisesta enimmäismäärästä, joka noin 170 kerrosneliömetriä. Se ei kuitenkaan ole mikään lakiin perustuva lukema, vaan kunta saa käyttää omaa harkintaansa, Tingvall sanoi.
Kaupunki on lisännyt vastineeseen myös liitteen, jossa on selvitetty koko maan hyväksyttyjen rantayleiskaavojen rakennuspaikkojen rakennusoikeuden enimmäismäärää. Lukema on ollut useana vuonna 2000-luvulla loma-asuntojen kohdalla 250 neliötä ja yhtenä vuonna 300 neliötä. Lisäksi Ruovedellä on saanut lainvoiman rantayleiskaava, jossa rakennusoikeus on enintään 240 neliötä.
– Meillä on Orivedellä vuonna 2008 hyväksytty rakennusjärjestys, jossa ovat nämä aivan vastaavat luvut kuin nyt esillä olevassa kaavassa. Siitä ei ole valitusta ole aikoinaan tehty ja sen rakennusjärjestyksen mukaan nämäkin kaavamääräykset on tehty, Tingvall muistutti.
Varavaltuutettu Timo Peltoniemi (vihr.) esitti kolmen osa-alueen käsittelyn yhteydessä, että kaupunki ottaisi ely-keskuksen muutosesitykset kaavassa huomioon ja valmistelisi kaavan siten uudestaan. Peltoniemi oli itse esteellinen kaavan Oriveden pohjoisen osa-alueen käsittelyn kohdalla, joten sen kohdalla hän ei samaa esitystä voinut tehdä.
Peltoniemen esitykset eivät saaneet kannatusta. Hän jätti kaavan Längelmäen, Eräjärven ja Oriveden eteläisen osa-alueen kohtiin päätöksistä eriävän mielipiteen.
Keskustelu karkasi myös valittamisen periaatteisiin
Valtuusto oli siis lopulta lähes täysin yksimielinen siitä, että rantaosayleiskaavasta kesäkuussa tehdyt päätökset pidetään voimassa. Kun valtuusto on nyt käsitellyt elyn oikaisukehotuksen, voi ely halutessaan tehdä kaavasta valituksen hallinto-oikeuteen. Kaavasta on jo ennestään tehty sinne 10 valitusta.
– Kun ely-keskuksen toimintaa on tässä nyt seurannut, niin kyllähän se yhdenlainen Pohjois-Korea on. Me yritämme viedä kaavaa eteenpäin ja ensin sitä sabotoidaan kaikenlaisilla valituksilla. Sitten ely-keskus toimii täysin mielivaltaisesti ja yrittää estää meitä käyttämästä omaa päätäntävaltaa, totesi Sami Kymäläinen (ps.) yleisenä huomiona.
– Kuinka tätä kaupunkia kehitetään, kun koko ajan valitetaan, kun jotain koitetaan tehdä, hän jatkoi.
Varavaltuutettu Henry Ingraeus (kok.) nosti myös esiin Orivedellä valloilla olevan valittamisen kulttuurin. Hänen mukaansa sillä estetään kehittäminen ja demokraattisen päätöselimen tekemien päätösten toteutuminen. Hän kohdisti viestinsä suoraan Vihreiden valtuustoryhmälle.
– Silloin kun on oikeuksia, silloin on oltava myös vastuuta.
Reijo Kahelin (vas.) puuttui vielä keskusteluun ja totesi, että kunnan päätöksistä valittamisen oikeus ja mahdollisuus pitää pysyä ja pitää olla ainakin silloin kuin valittamiseen on todelliset perusteet olemassa.
