Vuonna 1999 Paltanmäen kupeeseen tehty perinnekorsu jouduttiin viime kesänä purkamaan, koska sinne kertyi esineitä vaarantavaa kosteutta ja hometta. Korsussa ollut esineistö saatiin melko hyvin puhdistettua, vain yksi vaate jouduttiin heittämään pois.
Sotaveteraaniyhdistyksen aktiiveissa virisi ensin ajatus, että tehdään tilalle uusi korsu, mutta ellei sitä voida peittää edes osin ja naamioida korsun tapaan, ei se mikään korsu olisi. Suunnitelmia onkin viety pienehkön perinnemuseon suuntaan.
Luontevana rakennusmateriaalina pidetään hirttä, ja tiedustelijat ovatkin jo menossa Ruovedellä toimivan hirsirakentajan puheille. Tarkoitus on toteuttaa noin 35-neliöinen rakennus talkoovoimin kehikosta eteenpäin. Rakentamaan pyritään pääsemään jo ensi keväänä, jos kaikki menee nappiin.
”Veteraaneista saatava säilymään jotain pysyvää”
Oriveden Sotaveteraanit ry haluaa saada veteraaneista ja heihin liittyvästä esineistöstä säilymään jotain pysyvää. Tämä edistäisi yhdistyksen mielestä veteraanien perinnön ja veteraanisukupolven säilymistä mielissä senkin jälkeen, kun viimeisestäkin veteraanista aika jättää.
Yhdistyksen hallitus oli kutsunut kokoukseensa rahoitusmahdollisuuksia selvittämään yrityskoordinaattori Irene Suhosen kaupungilta. Myös maaseudun kehittämisyhdistys Kantrin johtokuntaan kuuluva Suhonen esitteli EU:n maaseuturahastosta tulevien yleishyödyllisten kehittämisavustusten hakuprosessia ja periaatteita.
Hän kannusti kääntymään Kantrin puoleen, sillä vaikka hakuprosessi ensi silmäyksellä saattaa kuulostaa vaikealta, Orivedellä jo monet yhdistykset ovat ottaneet tämän rahoitusväylän haltuun, ja sillä on toteutettu erilaisia yhteisöille tärkeitä hankkeita alueella.
– Kantri voi puoltaa tai olla puoltamatta hakemuksia, ja lopulliset päätökset tekee ely-keskus. Rahaa kuitenkin on saatavissa vasta hankkeen valmistuttua, joten välirahoitus rakentamisajaksi on itse järjestettävä. Kaupunki on näissä usein tullut hakijoita vastaan antamalla edullista lainaa, Suhonen selvitti.
Talkootyöllä iso arvo omarahoitusosuuden kokoamisessa
Esitys oli hallituksen jäsenten mukaan ”tyhjentävä” ja samalla rohkaiseva. Tukea voi saada 50 prosenttia kustannusarvion mukaisista kokonaiskustannuksista, ja omarahoitusosuutta kasata talkootyöllä.
– Talkootyön arvoksi hankeympäristössä on laitettu 15 euroa henkilötyötunti ja konetyön arvoksi 45 euroa tunnilta, Suhonen kertoi, ja hallituksen jäsenten katseet kirkastuivat.
Talkoohaluja tuntuu nimittäin olevan, kun niitä on hiukan jo etukäteen tiedusteltu.
– Myös Sotaveteraaniliiton puoleen aiotaan ilman muuta kääntyä, kunhan piirustukset ja kustannusarvio on saatu tehtyä. Liiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo näytti jo puhelinkeskustelussa omien sanojensa mukaan ”vaaleanvihreää” valoa. Sieltäkin suunnasta voidaan odottaa tukea, koska tuleva perinneaika on se, jossa veri punnitaan. Täytyy vaan pitää veteraanisukupolven työtä esillä, etteivät tulevatkaan polvet pääse sitä unohtamaan, sanoo Oriveden Sotaveteraanien puheenjohtaja Jukka Alho.
– Hirsirakennus olisi mielestämme veteraaneja kunnioittava, näkyvä kohde suunnilleen puretun korsun maisemiin, ja kotiseutuyhdistyksen kanssa on yhteisymmärrys asiasta, Alho jatkaa.
Ponnisteluja jatketaan, suunnittelu etenee
Tarkoitus on, että mitoiltaan noin 5 kertaa 7 metriä oleva rakennus sijoittuisi korsua hiukan edemmäs Yläkentän suuntaan, jolloin myös sen yhteydessä oleva ilmatorjuntatykki siirtyisi hiukan. Ylemmäs rinteeseen sitä ei haluta viedä, jotta huonojalkaisetkin sinne vaivatta pääsisivät.
Alho muistelee, että Pro Patria -taulun saamiseksi Orivedelle järjestetty keräys tuotti 15 000 euroa, ja kansan karttuisaa kättä tarvittaneen tässäkin hankkeessa. Ponnisteluja perinnemuseon pystyttämiseksi siis jatketaan, ja yhdistyksen talkootoimikunta muodostaa myös rakentamistoimikunnan rungon. Naisväki on luvannut tulla mukaan sisustusvaiheessa.
Nyt jatketaan ponnisteluja ihan ensiksi neuvotteluilla hirsirakentajan kanssa, ja ensimmäiset luonnokset tehnyt paikallinen rakennusinsinööri Antero Pisilä on luvannut antaa apuaan jatkossakin.
– Emme halua mitenkään pröystäillä, mutta tarve on saada jotakin pysyvää veteraaneista säilymään, ettei tarvitsisi sanoa: tuossa se korsu oli, vaan ei ole enää, Alho tiivistää.
Visioinnin ammattilainen Irene Suhonen kyseli vielä rakennuksen ylläpidosta ja mahdollisuudesta pystyttää sen yhteyteen nuotiolaavu, jolle voisi olla kysyntää, ovathan Paltanmäen elämysportaatkin aivan lähellä. Tämä ajatus jätettiin vielä muhimaan.
