Vesiosuuskunta, laajan valikoiman lääkekaappi ja veikkauspisteen pysyminen kylällä. Kylätoiminnan tiennäyttäjä 2020 -tunnustuksen saanut Reijo Kahelin on ollut mukana monissa taisteluissa Eräjärven palvelujen puolesta, ja yleensä etulinjassa.
– Olen monessa yhteydessä sanonut, ettei kiinnosta lähteä piiri- tai maakuntatason järjestötoimintaan, koska ne voimavarat ovat pois perustason hommista. Toisaalta kaikkien ihmisten kannattaa pyrkiä toimimaan paikallisesti, mutta vaikuttamaan myös valtakunnallisesti, hän heittää.
Kahelinin mukaan on ihan hyvä, että järjestetään koko kansan virkistystoimintaa, mutta pelkkä virkistys ei vie maaseudun ihmisten asiaa eikä maaseutua eteenpäin, ellei sinne järjestetä myös palveluja. Virkistyspuoleenkin hän on näppinsä pistänyt muun muassa vuosikymmenten mittaisella harrastajateatteriurallaan.
Yläsavolaisen Keiteleen kasvatti Reijo Kahelin muutti Eräjärvelle vuonna 1975 avioliiton solmiessaan, ja sanookin tulleensa paikkakunnalle ”reittä myöten”.
Pikkukunnissa totuttu tekemään itse
Eräjärveläisten omilla ponnisteluilla palveluidensa puolesta on vahva historiallinen pohja. Täällä on Kahelinin mukaan totuttu siihen, että tehdään enemmän itse ja odotetaan vähemmän valmista ylhäältä, kuten pikkukunnissa yleensäkin on ollut tapana. Sillä konstilla asiat tulevat edes jotenkin hoidettua.
– Jos ei olisi itse 90-luvun alussa vesiosuuskuntaa perustettu, tuskinpa meillä vesihuoltoa nykyisessä laajuudessa olisi. Nyt periaatteessa jokainen eräjärveläisasunto, niin vakituinen kuin kesäasuntokin, saa vesiosuuskunnan veden. Olemme järjestäneet vesihuollon myös Etelä-Orivedelle, ja tämän verkoston osan myimme sittemmin kaupungille, samoin mentiin Längelmäen puolelle jo ennen kuin kyseinen kunnan osa liitettiin Oriveteen.
Motiivikseen toimia Kahelin nimeää sen, että paikallisella tasolla hoidetaan asioita läheisemmin kuin ylempänä hallinnossa. Yhteinen vaikuttaminen lähti kuitenkin liikkeelle harrastuksista. Eräjärvellä herätettiin muun muassa 70-luvulla henkiin TUL:n urheiluseura Eräjärven Yritys.
– Jo pitkään on kuitenkin toimittu yhdessä ja samassa seurassa, Eräjärven Urheilijoissa, eikä enää hajoteta voimia, sillä urheileminen ei ole enää puoluepoliittinen kysymys, sanoo monivuotinen EräU:n sihteeri.
Talvella 1980 aloitettiin Eräjärvellä myös näytelmätoiminta. Sen näyttämöillä, kesäisin Rönnissä ja talviaikaan Seuratalolla, on tehty näkyvää työtä isojakaan haasteita pelkäämättä.
Reijo Kahelinin mielestä maaseudulla on entistä paremmat näkymät, kunhan maaseudun väki ei alistu siihen, että toiset sitä painavat ja autioittavat. Mitä tulee nuorten mukaan saamiseen, hän uskoo aktiivisuuden kasvavan iän myötä.
Lääkehuollon järjestyminen yksi erityisistä onnistumisista
Erityisistä onnistumisista kylätoiminnassa Kahelin nostaa esiin Eräjärven lääkehuollon järjestymisen apteekin loppuessa. Sekin hoidettiin itse, ja lääkintöhallituksen kautta vaikuttamalla saatiin kyläapteekkilupa, virallisesti lääkekaappi.
– Eipä taida olla toista lääkekaappia, jossa on niin monta lääkettä saatavissa, kai 400–500, ja joka myös välittää reseptilääkkeet kerran viikossa, Kahelin kehaisee, mutta helpolla ei sekään hoitunut.
– Koimme vaikuttaneemme myös lääkelain uudistamiseen eduskunnassa. Lakiesityksen mukaan lääkekaappi voi toimia paikassa, josta on kymmeniä kilometrejä matkaa kiinteään apteekkiin. Saatiin lakiin muutos, ettei matkaa tarvitse olla niin paljon.
Kylän palveluihin liittyy myös kysymys Veikkauksen asiamiespisteestä.
– Meille ilmoitettiin, ettei täällä ole tarpeeksi asukkaita, mutta viikon-puolentoista päässä sieltä soitettiin ja kysyttiin, minne haluatte asiamiespisteen. Joku oli ajellut kylillä ja todennut, ettei Järvenpään perukoilta tarvitse lähteä viemään lottokuponkia Orivedelle asti. Kaikki vaatimukset on pystyttävä perustelemaan.
– Posti menetettiin, mutta se oli valtakunnallinen päätös, ja eihän niitä ole enää isommissakaan paikoissa. Teimme silloin Postille esityksen, joissa Eräjärven postiin olisi tullut aika samanlainen myyntitavaroiden valikoima kuin posteissa nyt, mutta se ei silloin postille kelvannut. Taisimme olla aikaamme edellä!
Tarjonta luo kysyntää
Kun ei posti halunnut pitää postia, niin sekin palvelu piti järjestää omana toimintana Eräjärven Kehittämisyhdistyksen palvelupisteeseen. Kova keskustelu käytiin aikanaan myös kopiokoneen hankinnasta sinne. Moni epäili: kuka sitä tarvitsee? Mutta kun on tarjontaa, syntyy myös kysyntää. Saman voisi sanoa suhteessa Kampukseen, sanoo nykyisin myös Oriveden Kampuksen asioihin tarmonsa suuntaava ikiliikkuja.
– Aika paljon tässä on omasta vapaa-ajastaan saanut luopua, mutta en olisi yhtään onnellisempi, jos vain olisin kotona tekemättä mitään yhteisen toiminnan puolesta, hän tiivistää.
Kylätoiminnan tiennäyttäjä -palkintoa ei ole aikaisemmin Orivedelle myönnetty, vuoden kylä alueeltamme on nimetty kolmesti: Lyly 1998, Puharila 1999 ja Eräjärvi 2000. Tänä vuonna Pirkan Kylät ry nimesi vuoden kyläksi Sastamalan Lantulan.
Tunnustukset oli tarkoitus luovuttaa viikonloppuna juhlatilaisuudessa Pälkäneen Aitoossa. Tapahtuma peruttiin koronatilanteen vuoksi ja tunnustukset luovutetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti henkilökohtaisesti.
