Ylimmäinen Savijärvi on pieni latvavesi Oriveden ja Juupajoen rajalla. Järven vesi on ollut vuodesta 2011 alkaen toistuvasti sinilevän valtaama. Jo 1990-luvulla varoitettiin järven pohjan suuresta fosforimäärästä.
Järven rannoilla on vain kolme vapaa-ajan asuntoa, joiden omistajat eivät jääneet katsomaan toimettomina järven heikkoa tilaa. He perustivat suojeluyhdistyksen, Savijärvi Pro ry:n.
Yhdistys suunnitteli kunnostushankkeen, jossa menetelmäksi on asiantuntijoiden avulla valittu järven fosforin saostaminen alumiinikloridilla. Menetelmä soveltuu järviin, joissa ravinteiden ja varsinkin fosforin ulkoinen kuormitus on saatu kuriin. Tässä tapauksessa maatalouden harjoittaminen järven valuma-alueella on loppunut. Muu ravinnekuormitus pienellä, alle 80 hehtaarin valuma-alueella on erittäin vähäistä.
Hankesuunnitelma hyväksyttiin alkukesästä, ja kemikalisointi päästiin toteuttamaan elokuussa. Kokemäenjoen Vesiensuojeluyhdistys määritteli kemikaalin annostuksen, ja itse levityksen teki kokemäkeläinen Ympäristöpalvelut Ojansuut oy, jolla on jo vuosien näytöt alumiinikloridin käytöstä järven vedenlaadun parantamisessa. Työ saatiin tehtyä yhden päivän aikana.
Kemikaalin levitykseen on rakennettu vene, jonka etuosassa on poikittain usean metrin mittainen putki. Nestemäinen alumiinikloridi pusketaan sen kautta paineella veteen, ja veneen kulkureittiä järvellä ohjaa tietokoneohjelma paikka- ja syvyystietojen mukaisesti. Pääosa alumiinikloridista piti saada levitetyksi yli 6 metrin syvyyteen.
Venettä ajoi toimitusjohtaja Arto Ojansuu, ja rannalla operaatiota johti hallituksen puheenjohtaja Veijo Ojansuu. Isän ja pojan muodostamaa työparia täydensi jokapaikanhöylä Kimmo Seppälä, jonka vastuulla oli kemikaalisäiliön täyttäminen säiliöautosta. Kemikaalikuorman ajoi Äetsästä paikalle Tom Hiltunen.
Ojansuilla on näyttöä vastaavista hankkeista vuodesta 1998. He ovat käsitelleet yli 60 kohdetta, jopa 150 hehtaarin alan yhdellä kertaa. Ylimmäisellä Savijärvellä kokoa on noin 9 hehtaaria.
Puolet kustannuksista ympäristöministeriöltä, toinen puolikas yhdistyksen jäseniltä
Kunnostushanketta rahoittaa ympäristöministeriö 50 prosentin osuudella kokonaiskustannuksista. Rahat tulevat vesiensuojelun tehostamisohjelmasta vuosille 2019–2023. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.
Toisen puolen kustannuksista maksavat järven kesäasukkaat eli sisarukset Jukka Nikkilä ja Ritva Nikkilä sekä helsinkiläinen Jarmo Gerdt, joka myös oli tullut viereiseltä mökiltään seuraamaan kemikalisointia. Tämä osahanke tulee maksamaan noin 18 000 euroa.
– Ympäristöviranomaiset ovat varoitelleet järven tilan huononemisesta jo 1990-luvulla, mutta kunnat ja yritykset eivät ole varoituksia kuunnelleet. Lähipeltojen tehoviljely on nyt onneksi lopetettu, muuten kunnostushankkeessa ei olisikaan ollut mieltä, sanoo suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Nikkilä, jonka lippalakkikin kertoo, millä asialla ollaan.
Puhdistuksen periaate on, että alumiinikloridi sitoo fosforin sakaksi, joka painuu järven pohjaan ja pysyy siellä. Veijo Ojansuu kertoo, että Suomessa on näyttöjä vaikutuksen pysyvyydestä 30 vuoden takaa, ulkomailta pidemmältäkin aikajaksolta. Hän lupaa, että tulos näkyy päivässä-parissa. Ritva Nikkilä on tallettanut vihertävää vettä lasipulloon vertailua varten. Näkösyvyys oli jo toisena päivänä operaation jälkeen noin 5 metriä.
Järven ranta-asukkaat seurasivat veneen sukkulointia järven päästä päähän ulkoisesti hillityin ilmein, mutta toiveikkaina. Kävellessämme pois rannasta Jarmo Gerdt sanoi, että joidenkin tonnien investointi veden laatuun on sen arvoinen, että siihen kannatti ryhtyä, vaikka lainaamalla yhdistykselle rahat pankista.
