– Meillä on tällä hetkellä täällä korkotehtaalla töissä seitsemän miestä, kertoi liikkeenharjoittaja Touko Rantala Orivedellä Vehkalahden kansakoululla sijaitsevassa puisia kengänkorkoja valmistavassa tehtaassaan.
– Me siirryimme tänne Vehkalahden koululle tänä kesänä kesälomien aikaan. Tilaa ei ole sittenkään riittävästi, vaikka Remppulasta saatiin varastotilaa 1000 m³. Kengänkorkojen menekki on niin suuri, että työntekijöiden määrä voitaisiin kaksinkertaistaa, jos saataisiin lisää tilaa. Ulkomaisista kaupoistakin on ollut puhetta, mutta näissä oloissa ulkomainen vienti on meille liian suuri yritys, kertoi Touko Rantala edelleen.
Touko Rantala kertoi aloittaneensa oppipoikana Silenin verstaalla. Vajaat 6 vuotta hänellä on ollut oma yritys. Vehkalahden vanhan koulurakennuksen hän osti jo viime lokakuussa, mutta vasta tänä kesänä sinne on päästy muuttamaan.
Me astelemme koivuisilla koroilla
– Kengänkorkoja tehdään nykyään melkein yksinomaan koivusta, selvitteli Touko Rantala valmistusprosessin alkua.
– Piikkikorkojen aikaan käytettiin myös punapyökkiä. Meillä sitä tarvittiin kuitenkin viimeksi vuonna 1967. Korkoihin käytettävän puun täytyy olla ennen käsittelyä kolme viikkoa kuivaamossa, jossa on 60–75 asteen lämpötila. Meidän tämänhetkiseen kuivaamoomme mahtuu puuta 50 m³.
Kengänkorko alkaa muotoutua, kun se tuodaan kuivaamosta halkaisinsirkkeliin. Tällä sirkkelillä sahataan puut koron kokoisiksi ja mahdollisimman paljon korkojen mallia muistuttaviksi palasiksi. Ensin sahataan koko parin kokoinen pala ja sitten leikataan tämä kappale kahdeksi vinosuunnikkaaksi. Pätkät tehdään päistään erilaisiksi koron etu- ja takaosan erilaisuuden tähden. Seuraavassa koneessa saadaan koron etuosaan siihen tarvittava uurros.
Valmistusprosessin seuraava kone on kaksiakselinen jyrsinkone, joka tekee pitkää kiilakorkoa. Yksiakselisella jyrsinkoneella tehdään sitten kantapääuurros. Kaksiakselinen pyöristyskone pyöristää korkoon takakaarteen. Tässä koneessa ovat akselien välit niin lyhyet, että koneen avulla tehdään vain jalan pituussunnassa lyhyttä korkoa.
Seuraavat työvaiheet merkitsevätkin jo koron viimeistelyä: Korkoa hiotaan takakaarteen pinnasta, kantapäälle tehdään sopiva uurros päällipuolikoneella, hiekkapaperilla puhdistetaan koko korko ja sitten vielä koron tasapainottamiseksi leikataan liika puuosuus pois. Tuota liikaa puuta on korossa tiettyjen työvaiheiden tähden. Korko on valmis, kun siihen vielä lyödään kengän muotoa ja kokoa osoittava leima.
Valmis puukorko on käynyt läpi melko monta työvaihetta. Rantalan tehtaalla on kahdessa luokkahuoneen ja tavallisen huoneen kokoisessa työsalissa 21 konetta, jotka voidaan panna käyntiin yhtaikaa. Lisätilan tarpeen voi siis hyvin ymmärtää, kun katselee monia koneita, puukasoja, lenteleviä puunhitusia ja kuuntelee koneiden melkoisen kovaa meteliä.
Puukorkoja tarvitaan nykyään paljon
– Puukorkojen menekki on nykyään melko hyvä, sanoi Touko Rantala.
– Meiltä viedään korkoja ympäri Suomea. Tänäänkin tuosta edestä lähti rekka-auto viemään 1500 korkoparia eri tehtaille. Oriveden kenkätehtaat ovat myös asiakkaitamme. Orivedelle tuottaminen onkin helpompaa kuin muualle kuljetusten tähden.
Juttu on julkaistu Oriveden Sanomissa 13.8.1970. Se julkaistaan uudestaan juuri sellaisena kuin se on 50 vuotta sitten lehdessä ollut.
