Puoli Suomea on huomannut, että maassamme on metsiä ja järvenrantoja, joissa on ihan mukava olla möllöttää.
Osa ihmisistä palaa etelän rantalomien pariin, kunhan pandemiatilanne aikanaan hellittää, mutta moni nyt luontomatkailun aloittanut jää varmasti koluamaan kotimaan kohteita.
Suomen kuuluisin vaellusreitti lienee Kuusamon noin 80 kilometrin mittainen Karhunkierros.
Pirkanmaalainen versio siitä voisi rakentua yhdistämällä Lempäälän Birgitanpolun, Kangasalan Kaarinanpolun, Tampereen Kintulammin ja Oriveden Pukalan ja Vähä-Teerijärven. Pukalan suunnasta reitti voisi jatkua myös kohti Iso-Vuorijärveä ja Siikanevaa sekä aina Helvetinjärven kansallispuistoon asti. Ja sieltä voisikin jo jatkaa 300 kilometrin Pirkan taipaleelle Seitsemisen kansallispuiston kautta.
Vetovoima tuskin olisi samanlainen, kuin kansallismaisemalla siunatulla Kolilla tai kuohuvien koskien Karhunkierroksella, mutta ihan hyvä setti kuitenkin.
Yhdistymisen ensimmäinen vaihe on jo periaatteessa työn alla. Tampereen ja Oriveden kaupungit ovat selvittäneet ulkoilureittisuunnitelmaa Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueen sekä Pukalan virkistysmetsän ja Vähä-Teerijärven retkeilyreitin välisille osuuksille. Aikeena on yhdistää nämä virkistys- ja retkeilyalueet toisiinsa. Reittisuunnitelma on tarkoitus laatia 2020 loppuun mennessä.
Vuosina 2017–2018 rakennetun Kintulammin odotetut kävijämäärät ylittyivät tuhansilla. Tänä keväänä se jouduttiin sulkemaan koronavarotoimena. Kintulammilla on selkeästi painetta, joka voisi purkautua Pukalan suuntaan. Se käy sanotusti ahtaaksi päiväretkimittoineen. Mitä isompi lenkki, sitä tasaisemmin väki jakautuu.
Pirkanmaan “Ilveksenkierros” kulkisi osittain rakennetussa ympäristössä ja hieman katkonaisesti, mutta ei olisi täysin mahdoton ajatus. On toki tärkeää toteuttaa reitti niin, ettei yksityisille maanomistajille koidu liiallista rasitusta.
Todennäköisesti yhdistetty reitti ja kaikkien kohteiden ”kattobrändi” toisi uusia matkailijoita Oriveden suuntaan. Havaintojeni mukaan patikkaväki kylvää euroja ihan mielellään reitin varrella majoittumiseen, ravintoloihin, saunoihin, kesäkahviloihin ja ruokakauppoihin.
Oikeastaan Orivesi olisi reitille looginen aloituspiste. Täältähän pääsisi patikalle käytännössä suoraan junasta – puoli tuntia Tampereelta ja 2,5 tuntia Helsingistä.
Esa Keskinen
Kirjoittaja on Orivedeltä kotoisin oleva toimittaja, joka on kiinnostunut retkeilystä ja vaeltamisesta.
