Tikanheittäjä näyttää yleensä hyvin keskittyneeltä, katse kohti tikkataulua. Usein tikanheittäjän sormet puristavat toisessa kädessä yhtä tikkaa tähdäten tikkataulua kohti, samalla kun tikanheittäjä pitää tiukasti seuraavaksi heittovuorossa olevia tikkoja toisessa kädessään. Tikanheitto on perinteistä kesäpuuhaa.
Länkipohjan Symppiksellä järjestettiin tikanheittokisa sunnuntaina päivän aurinkoisimpaan aikaan. Naisille ja miehille oli omat sarjansa. Symppiksellä vallitsi rento ja mukava tunnelma.
Jukka Pajunen on asunut Länkipohjassa 34 vuotta. Hän nauraa koronaparralleen, mutta vakavoituu sitten sanoen, että miettii nyt vielä, joko parran uskaltaisi leikata pois, kun koronatilanne maailmalla olikin odotettua pahempi.
– Tikat kulkeutuvat koronahanskojeni kautta. Käytämme lisäksi käsidesiä ja pidämme turvavälit, kertoo Pajunen.
Jämsässä asuva Leila Katajamäki on tullut mökiltä tikkakisoihin ja toteaa, että ehkä tikanheiton tulokset paranisivat, jos tikanheittoa voisi harjoitella koko päivän. Riitta Salo on samaa mieltä, että harjoitus tekee mestarin.
Salo on Längelmäellä syntynyt, nyt juurilleen palannut. Paluumuuttajaksi Salo tuli äitiään hoitamaan ja äidin poismenon jälkeen hän peri äitinsä rivitaloasunnon Länkipohjasta.
– Olen tehnyt urani lastenhoitajana ja ollut mukana aina paljon yhteisöllisessä toiminnassa. On ollut kiva palata takaisin, kun on ollut kauan pois. Olen kierrellyt maailmaa 50 vuotta.
Marjatta ja Aaro Mäkinen myivät mökkinsä Punkalaitumelta ja muuttivat viime syksynä Länkipohjaan vuokralle. Heillä on 11 lastenlasta, joiden näkemisestä he ovat nyt saaneet iloita pitkästä aikaa. Aaro Mäkinen väritti 60 sivua värityskirjasta odotellessaan lastenlastensa näkemistä.
– Kyllä siinä kyniä meni paljon, monta pakettia. Vanha automaalari pystyi tekemään väritystä hienosti, Marjatta toteaa.
Tikkakisan jälkeen Symppiksen tilat olivat täynnä pirteää puheensorinaa. Lohikeitto ja kahvit maistuivat kaikille tapahtumaan osallistuneille.
Pirjo ja Keijo Pakkanen ovat alkuperäisiä asukkaita Länkipohjassa. Nyt he lähtivät mökiltä lohisopalle Symppikselle.
– Kiva, kun on tällaisia tapahtumia, iloitsee Pirjo.
Leila ja Esko Katajamäki Jämsästä haluavat osallistua hyviin kylätapahtumiin. Esko nauraa, että kotitöitäkin säästyy eikä tarvitse tiskata, kun pääsee kylälle lohisopalle.
Pirjo Eeli toimii puheenjohtajana Längelmäen eläkeyhdistyksessä, joka on Eläkeliiton alainen yhdistys. Elina Mäkinen toimii varapuheenjohtajana. Riitta Salo on kuulunut yhdistykseen neljä vuotta ja toimii matkavastaavana, suunnitellen retkiä ja teatteria. Alpo Eeli huolehtii liikuntavastaavana joka keskiviikko kävelylenkeistä. Lenkkejä tehdään vaihdellen eri suuntaan. Ahti Lahtinen toimii toisena ulkoliikuntavastaavana henkilönä.
Anneli Virtanen on asunut Länkipohjassa 40 vuotta. Hän on maalannut tauluja useita kymmeniä vuosia ja mallia hän on ottanut upeimmista taiteilijoista.
– Nyt maalaaminen on jäänyt vähemmälle. Meillä oli maalareiden ryhmä ennen koronan tuloa, Virtanen kertoo.
