Uusi MAL-sopimus osoittaa suunnittelurahaa Oriveden aseman kehittämiseen

Oriveden asema
Uusi MAL-sopimus sisältää määrärahan Oriveden aseman kehittämiseen. Uudistuksia on odotettavissa pysäköintialueen toimivuuteen ja liityntäpysäköintiin. Kuva: Juha Jäntti

Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen uusi MAL-sopimus on seutuhallituksen, kuntien valtuustojen ja valtioneuvoston hyväksyntäkierroksella. Sopimukseen on kirjattu rahoitusosuus Oriveden rautatieaseman kehittämiseen.

– Sopimuksen konkreettisin asia on Oriveden kannalta 300 000 euron varaus aseman ja sen toimivuuden parantamiseen. Tuo raha kohdistuu hankkeen suunnitteluun. Kulut jaetaan puoliksi valtion ja kaupungin kesken, kaupunginjohtaja Juha Kuusisto kertoo.

– Aseman toimivuuden kannalta isot puitteet ovat kunnossa, kun laiturit on uudistettu ja ylikulkusilta olemassa. Pysäköintialueen kehittäminen ja liityntäpysäköinnin järjestelyt ovat seuraavaksi tarkastelun alla.

Pysäköintialueen muutosten suunnittelu etenee aikanaan Väyläviraston kanssa. Ely-keskus aloittaa puolestaan erillisena hankkeena Asemantielle rakennetavan kevyen liikenteen väylän suunnittelun.

Aseman kehittäminen niveltyy uuden MAL-sopimuksen tavoitteisiin, joissa korostuvat ilmastonmuutosta hillitsevät toimet. Orivedelläkin näkyy se, että nyt rahaa osoitetaan raideliikenteen roolin vahvistamiseen koko kaupunkiseudulla.

Orivesi sai edellisen eli MAL3-sopimuksen kautta uudet 58-tien kiertoliittymät ja liityntäparkin. Sitä edellinen sopimus toi kevytväylän Aihtiantieltä koulukeskukselle.

– Kun nyt raideliikenne on painopistealueena, on hyvä, että meillä on asema ja raiteet. Saamme tätä kautta konkreettista hyötyä. Selkeästi nimetyt kehittämiskohteet ovat muutoin Oriveden osalta vähäisemmät kuin aiemmissa sopimuksissa, Kuusisto arvioi.

MAL-sopimus pyrkii osaltaan turvaamaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon riittävää osuutta sopimuskunnissa. Orivedellä on vireillä uusia Ara-rahoituskohteita erityisesti palveluasumiseen.

Seutujohtaja Päivi Nurmisen mukaan uusi MAL vuosille 2020–2023 on Tampereen kaupunkiseudun kannalta hyvä sopimus.

– Meneillään on nyt neljäs MAL-sopimuskausi. Sopimusmenettely on kehittynyt koko ajan parempaan suuntaan. Sisältö on edennyt yleispiirteisestä suunnittelusta selkeisiin toimenpiteisiin ja niiden rahoitukseen.

Uusi MAL-sopimus sisältää 41 eri toimenpidettä, kun aiemmin määrä on ollut noin 20. Kunnianhimoinen sopimustulos velvoittaa niin valtiota kuin kaupunkiseudun kuntiakin.

Kaupunkiseudun tasolla valtion rahoitus kohdistuu edelleen merkittävästi raitiotien rakentamiseen. Sopimus sisältää lupauksen siitä, että valtio tukee myös seudullisen raitiotien yleissuunnittelua ja toteutusta, jos sellainen alkaa jossain vaiheessa.

– Toinen selkeästi seudullinen kokonaisuus on lähijunaliikenteen kehittäminen. Meneillään oleva kokeilu jatkuu vähintään nykyisessä laajuudessaan, ja kokeilun kesto voi olla jopa 9 vuotta.

Valtio sitoutuu Lempäälän, Nokian, Tesoman ja Oriveden asemien kehittämiseen.

– Valtionhallinnossa nähdään, että Tampereen seudusta tulee valtakunnan toinen vahvan lähijunaliikenteen seutukunta.

Joukkoliikenne on nyt vahvasti esillä, koska sopimus korostaa hankkeiden ilmastoperusteisuutta. Toimenpiteillä haetaan muutoksia hiilineutraaliuden suuntaan. Tähän liittyen myös kävelyä ja pyöräilyä tuetaan omalla rahoitusosuudellaan.

– Sopimus korostaa aiempaa selvemmin kaupunkiseudun sisäistä liikkumista, asumista ja maankäytön kehittämistä alueen kuntien yhteisenä asiana. Olemme siten muista MAL-alueista rakenteellisesti lähimpänä pääkaupunkiseudun mallia.

– Tämä on hyvä, koska kilpailemme koko ajan enemmän juuri pääkaupunkiseudun kanssa.

Sopimus ohjaa kaupunkiseudun kasvua tiiviisti joukkoliikenteen tuntumaan ja kuntien keskustoihin. Kuntien kannalta tämä tarkoittaa, että kaavoituksen ja suunnittelun tulee olla aktiivisinta juuri näillä alueilla.

Kaupunkiseutu sitoutuu yli 13 000 uuden asunnon rakentamiseen sopimuskauden aikana. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuuden odotetaan olevan alueella keskimäärin 25 prosenttia. Orivedellä tavoitetaso on 10 prosenttia.

Kokonaan uutta on rakennuttajille maksettava asuntotuotannon käynnistysavustus, joka on jo ollut käytössä pääkaupunkiseudulla. Tuki on 3 000 euroa asuntoa kohden. Puurakenteisissa kohteissa tuki saattaa olla jopa 5 000 euroa, tältä osin ei ole vielä lopullista päätöstä tiedossa.

Leave a Comment