3 autoa ja 28 000 matkaa vuodessa – Pyöreitä vuosia täyttänyt Nopa on kehittynyt mummobussista koko kaupungin kulkupeliksi

Nopa on tärkeä palvelu autottomille orivesiläisille. Leena Strim (vas.) ja Pirkko Tuomela ovat käyttäneet palvelubussia monta vuotta kulkemiseen. Kuva: Eveliina Kälviäinen

Noudan ja palvelen eli tuttavallisemmin Nopa-palvelubussit ovat huristaneet kaksi vuosikymmentä Oriveden liikenteessä. Ensimmäiset Nopa-autot starttasivat 12. kesäkuuta 2000. Palveluliikenne aloitettiin kahdella autolla, ja kolmas Nopa-bussi otettiin käyttöön elokuussa 2011.

Orivesiläisen palveluliikenteen alullepanijana voi pitää kaupungin silloista sosiaali- ja terveysjohtaja Kari Rannanautiota.

– 1990-luvun lopulla kiinnostuimme Orivedellä asiasta ja kävimme Kangasalla tutustumassa palveluliikenteeseen, kahdeksan vuotta sitten eläköitynyt Rannanautio muistelee.

Ensin Nopa-busseja testattiin kahden vuoden kokeiluna, jonka jälkeen tarpeelliseksi todettu palvelu jäi pysyvään käyttöön. Rannanautio toteaa, että toimiva palveluliikenne pystyttiin toteuttaman vain eri toimialojen yhteistyöllä. Ilman koulutoimea ja koulukyytejä Nopaa olisi ollut vaikea pitää kannattavana.

– Alkuaikoina kutsuohjaus oli hyvin tärkeää, vaikka joukkoliikenteen aikataulurunko oli laadittu. Pyrimme palveluliikenteellä pitämään saavutettavuuden hyvänä ympäri Orivettä. Yhtenä perustavoitteena oli vahvistaa ikäihmisten kotona asumista, sillä mahdollisuus itsenäiseen asiointiin helpottaa olemista ja asumista.

– Toisena tavoitteena oli kehittää kaikkia Oriveden asukkaita koskevaa joukkoliikennettä, Rannanautio jatkaa.

Uusia reittejä vuosien myötä

Kaikki nykyisin käytössä olevat reitit eivät tulleet mukaan yhdellä kerralla, vaan vuosien aikana on kaupungin ja liikennöitsijän yhteistyössä kokeiltu ja suunniteltu monenlaisia reittivaihtoehtoja.

– Yhtenä kesänä ajettiin kokeiluluontoisesti reittiä Säynäniemen leirintäalueelle. Sen sijaan toivetta talviajan reitistä talviuintipaikalla oli käytännössä liian monimutkaista toteuttaa.

Ensimmäiset vakiintuneet reitit kattoivat keskustan lisäksi muun muassa Hirsilän, Yliskylän, Eräjärven ja Holman. Vuotta ennen kuntaliitosta, jossa Längelmäki jaettiin Oriveden ja Jämsän kesken, Länkipohjan alueita otettiin kuljetuksen piiriin.

Rannanautio ei halua yksin ottaa kunniaa palveluliikenteen lanseeraamisesta. Hän on kuitenkin palvelubussien virallisen nimen sekä käyttöön vakiintunut lyhenteen kiistämätön isä.

– Oli ehtinyt kulua jo kymmenen vuotta siitä, että muutin Nurmosta Orivedelle, mutta vanhan kotipaikkakunnan jalkapallojoukkue, Nurmon pallo, oli jäänyt vahvasti mieleen kummittelemaan, Rannanautio lohkaisee.

Palvelu- ja joukkoliikenteen lisäksi Nopa-bussit ovat kahden vuosikymmenen aikana palvelleet myös vaalityössä sekä joulumielen levittäjinä.

Rannanautio kertookin istuneensa monena vuonna joulupukkina Nopan kyydissä ja jakaneensa joulumuoriksi pukeutuneensa kollegansa kanssa makeisia ja hyvän jouluntoivotuksia kyytiin nouseville matkustajille.

Ennakkoäänestysbussina Nopa on kiertänyt Oriveden kylissä vuoden 2018 presidentinvaalien sekä vuoden 2019 eduskunta- ja eurovaalien aikana, jolloin bussin tarkoituksena oli helpottaa haja-asutusalueilla asuvien kuntalaisten äänestämistä.

Oriveden Sanomien toimittaja ikuisti ”alkuperäiset ja aidot Nopa-pojat” kesäkuussa 2000 Palvelutalon edustalla, jossa pidettiin Nopa-palveluliikenteen aloittamiseen liittyvä tiedotustilaisuus. Kuvassa Tokeen Liikenteen toimitusjohtaja Hannu Tokee (vas.) ja Oriveden kaupungin edustajat sivistystoimen johtaja ja lukion rehtori Simo Sinervo, sosiaali-ja terveysjohtaja Kari Rannanautio sekä talousjohtaja Yrjö Ala-Mutka. Kuva: Kari Rannanaution kuva-arkisto

Kaikille avointa joukkoliikennettä

Oriveden kaupungin elinvoimajohtaja Pirkko Lindström vahvistaa Nopan olevan kaupunkilaisten keskuudessa hyvin käytetty palvelu.

– Nopa lähti liikkeelle ikäihmisten palveluliikenteenä, mutta nykyään se on kaikille avointa Oriveden sisäistä joukkoliikennettä. Tätä puolta ei välttämättä tunneta yhtä hyvin, vaan osalle kaupunkilaisista on jäänyt mielikuva ”mummobussista”, Lindström sanoo.

Joukkoliikennevuorojen lisäksi Nopa-autot toimivat päivittäin myös kutsutakseina, joita voi tilata Oriveden keskustan alueella.

Peruslinjauksena Nopan toiminnassa on, että jokaisesta kyläkeskuksesta on yhteys Oriveden keskustaan vähintään kerran viikossa.

Lindströmin mukaan koronaviruksen tuoman poikkeusolojen vuoksi Nopan aikatauluja ja reittejä jouduttiin kuitenkin kevään aikana muokkaamaan jonkin verran, kun kouluajoja jäi pois ja keskustaan suuntautuva asiointiliikenne oli tavanomaista vähäisempää.

Viralliset kesäaikataulut astuivat voimaan kesäkuun ensimmäinen päivä, ja elokuun alkuun asti liikenteessä kulkee kaksi kolmesta palvelubussista.

– Kesällä asiakasmäärissä näkyvät omana joukkonaan mökkiläiset, jotka tulevat viettämään kesää Längelmäveden äärelle ja tekevät viikoittaisia kauppareissujaan keskustassa, liikennöitsijä Hannu Tokee kertoo.

Tokeen omistama Tokeen Liikenne on toiminut Nopan kilpailutettuna palveluntuottajana kaikki 20 vuotta. Tämänhetkinen sopimus kaupungin kanssa on voimassa ensi vuoden elokuuhun saakka.

Lindströmin mukaan yhteistyö palveluntuottajan ja kaupungin välillä on toiminut erittäin hyvin.

– Kaupunkilaisilta on tullut myönteistä palautetta, että Nopan pitkäaikaiset kuljettajat ovat hyvin alttiita auttamaan ja he tuntevat kyläläiset hyvin.

Kesäaikana liikenteessä kulkee kaksi Nopa-autoa. Koulujen kesälomien aikana enemmistö asiakaskunnasta koostuu senioreista ja kesämökkiläisistä. Kuva: Eveliina Kälviäinen

28 000 matkaa vuodessa

Tokee arvioi koululaisten ja senioreiden muodostavan liki pitäen yhtä suuret osuudet Nopan käyttäjäkunnasta.

– Ehkä koululaisia on määrällisesti enemmän. Asiakasmäärät riippuvat paljon ajettavasta reitistä. Pääsääntöisesti Eräjärven suuntaan menevät vuorot keräävät keskimäärin eniten käyttäjiä, sillä matkan varrella on useampi pysäkki ja osa asiakkaista matkaa Längelmäelle asti.

Viime vuonna Nopa-autoilla tehtiin yhteensä noin 28 000 matkaa. Palveluliikkennettä käyttäviä matkuastajia oli noin 12 000. Koululaisia ja esikoululaisia kuljetettiin vuoden aikana palvelubussin kyydissä noin 16 000 matkaa.

– Teemme aina aika ajoin tarkistuksia ja muutamme tarvittaessa aikatauluja ja reittejä. Säännöllisillä asiakasmäärän laskennoilla näemme, millä reiteillä käyttäjämäärät ovat kasvaneet ja millä taas laskeneet ja ilmoitamme asiasta kaupungille, Tokee sanoo.

Elokuusta alkaen keskustan ja Oriveden aseman väliset yhteydet paranevat.

– Tätä on kovasti toivottu, sillä asemalle on keskustasta matkaa kolmisen kilometriä ja liittymisyhteyksissä on ollut parantamisen varaa. Nopaa aikataulutetaan niin, että ajat istuisivat lähijunien lähtö- ja saapumisaikoihin, Pirkko Lindström taustoittaa.

Eräjärveläiset Leila ja Veikko Niemi käyttävät Nopaa säännöllisesti asioidessaan Oriveden keskustassa. Kuva: Eveliina Kälviäinen

Aikatauluissa maanantai on paras kauppapäivä

Maanantaina puolelta päivin Nopa 2 -auton kyydissä istuu puolen kymmentä asiakasta. Eräjärvelle kauppareissulta palaavat Leila ja Veikko Niemi kertovat käyttävänsä palvelubussia säännöllisesti.

– Talviaikana Eräjärvelle pääsee iltapäivisinkin, mutta kesällä ei juuri pääse, mikä on harmi. Näin maanantaisin kello kahdentoista vuoro on viimeinen, jolla pääsee kotiin, Veikko Niemi kommentoi.

Kesän harvennetuista aikatauluista huolimatta Niemet sanovat olevansa tyytyväisiä palveluun ja kehuvat tuttuja kuskeja.

– Todella hyvä palvelu. Aina viedään perille asti, ettei tarvitse kantaa painavia kasseja pitkää matkaa, eräs kyytiläisistä lisää.

Muutamaa minuuttia myöhemmin pysäkille kaartavan Nopa 1:sen kyytiin nousevat puolestaan Leena Strim ja Raini Berggren ostoskasseineen. Kyytiläisiä ratin takaa tervehtii tuttu kuski, Jouni Leppiniemi, joka on ajanut Nopa-bussia yhdeksän vuotta.

Viikoittain Nopaa käytttävät naiset harmittelevat, että kesäaikana sopivaa paluukyytiä joutuu odottelemaan kauemmin kuin talvella.

– Kolmen tunnin väli on aika pitkä aika odotella, varsinkin kun joka kerta ei ole yhtä paljon asioita hoidettavana.

Yleensä ruokaostosten kanssa samalla kertaa hoituvat käynnit terveyskeskuksessa, apteekissa sekä hautausmaalla. Kesällä asiointipäiväksi on vakiintunut maanantai.

– Ei kukaan kaukana asuva pärjäisi ilman Nopaa. Autottomalle tämä on välttämätön paha, lohkaisee Strim, joka on huristellut palvelubussilla monta vuotta kodin ja keskustan väliä.

Samaa mieltä ovat Berggren sekä Suomaseman päätepysäkille matkaava Pirkko Tuomela, joka ei myöskään omista autoa.

– Yleensä käyn ostoksilla joka toinen viikko, mutta korona-aikana olen käynyt vain kolmen viikon välein, kun kuulun riskiryhmään, hän kertoo.

Leave a Comment