Orivesi tekee nyt jo toisena vuonna peräkkäin alijäämäisen tuloksen. Vaikka valtuutetut olivat taloustilanteesta huolissaan, löydettiin menneestä vuodesta myös paljon kiitoksen aihetta. Huomioiduksi tulivat muun muassa kuntalaisten osallistaminen, Junapilotin toteutuminen sekä kunnan imagon nostaminen uudelle tasolle.
Alijäämää Orivesi teki viime vuonna noin 2,3 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulot kasvoivat viime vuonna 700 000 euroa ja valtionosuudet pienenivät 200 00 eurolla.
– Suurimmat tulomme ovat verotulot ja valtionosuudet. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta vain puoli miljoonaa euroa, kun menokasvu oli 800 000 euroa, talous- ja hallintojohtaja Marjatta Lilja summasi.
Vuosikatteeksi per asukas muodostui 80 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 164 euroa.
– Se kertoo siitä, mihin meidän tulomme riittävät verrattuna normaalitoiminnasta tuleviin kuluihin. Terveen talouden mittareilla tämän tunnusluvun pitäisi Oriveden kokoisessa kunnassa olla noin 500 euroa per asukas. Sillä tasolla olemme olleet vuonna 2017, Lilja sanoi.
Jos tavoitesummaan päästäisiin, riittäisi tuloista varoja myös lainojen lyhennyksiin ja investointeihin. Nyt kaupungin on hoidettava niitä ottamalla lisää lainaa tai myymällä kaupungin omaisuutta.
– Lainakanta per asukas on 2 666 euroa. Sitä voidaan pitää vielä varsin kohtuullisena. Velanhoito pitää kaupungilla olla kuitenkin hallinnassa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Jakara (sd.) totesi puheenvuorossaan.
Hän myös toi esiin, että kaupungin talouden näkymiä ei voida tulevien vuosien osaltakaan ennakoida kovin valoisiksi.
– Kuluvana vuonna koronapandemiasta aiheutuneet kustannukset lisäävät oleellisesti taloutemme ongelmia. Kaupungin toiminnan ja talouden kehittämissuunnitelmatyöhön on syytä panostaa ja huomioida kaikki mahdolliset keinot, joilla saadaan pidettyä Orivesi palveluiltaan edelleen tasokkaana. Samalla on kuitenkin saatava taloutta ja sen tunnuslukuja oleellisesti parannettua.
Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto toi esiin, että kuntien tilanne heikkeni viime vuonna ennätyksellisesti. Kolme neljästä Suomen kunnasta teki viime vuonna alijäämäisen tilinpäätöksen, ja menot kasvoivat kuntasektorilla lähes neljä prosenttia.
– Meillä meni tässä mielessä hyvin, sillä menojen kasvu pysyi aika hyvin hallinnassa. Lukema jäi Orivedellä alle kolmeen prosenttiin. Ongelma meillä onkin juuri tulopuolen kehittymisessä. Talouden tasapainottamisesta meidän on jatkettava, sillä tilanne on heikentynyt kevään aikana, Kuusisto sanoi.
Asukasluku vain vähenee
Yksi suurimmista huolenaiheista valtuustossa oli Oriveden asukasluvun pienentyminen. Sillä on suora vaikutus tulojen kehittymiseen niin verotulojen kuin valtionosuuksien kautta.
Viime vuoden aikana asukasluku laski viimeisimmän tiedon mukaan 66 henkilöllä. Paikkakunnalle muuttaneita ja pois muuttaneita oli viime vuonna saman verran. Väkiluku väheneekin sen vuoksi, että Orivedellä kuolee enemmän ihmisiä kuin mitä heitä vuoden aikana syntyy.
Edellisen kerran Oriveden asukasluku on ollut plussan puolella vuonna 2013. Asukkaita tuli silloin 61 lisää.
– Me tarvitsimme uusia asukkaita, joista tulisi lisää verotuloja. Samoin yrityksiä ja yhteisöverotuloja sekä rakentamista ja kiinteistöverotuloja. Tämän oman tulopohjan vahvistaminen on se tärkein tehtävä, johon meidän on jatkossa panostettava, Kuusisto jatkoi.
Rakentamisen mahdollisuuksia Orivedellä on jo vahvistettu muun muassa kaavoitushankkeilla.
– Muissa Tampereen kehyskunnissa asukasluvut ovat jatkuvasti plussalla, mutta Oriveden asukasluku on ollut viime vuodet miinusmerkkinen. Yritysten toimipaikoiksi valikoituu seudun kunnista valitettavan usein joku muu kuin Orivesi, Jakara totesi.
Touko Sikalan (kok.) mukaan Orivedellä on pidettävä jatkossa huoli myös siitä, että palvelut ja kulut sovitetaan väestöpohjaan.
– Liian hyviä palveluita meille ei saa kehittyä. Kaikki tyhjäkäynti, kuten tyhjät ja tehottomat kiinteistöt, on hoidettava kuntoon. Lisäksi meidän on myös uskallettava yksityistää palveluita.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Markku Kallio (sd.) konkretisoi vuoden 2019 arviointikertomuksen käsittelyn yhteydessä, mitä se tarkoittaa, kun kaupungin asukasluku laskee 50 henkilöllä vuodessa.
– Yksittäinen keskimääräinen asukas tuo kaupungille verotuloja, valtionosuuksia ja maksutuottoja noin 7 000 euroa vuodessa. Kun asukasluku vähentyy 50 henkilöllä, tarkoittaa se 350 000 euroa vuodessa. Tämän valtuustokauden aikana se tekee 1,4 miljoonaa euroa. Sillä rahalla voisi jo tehdä jotakin. Toki on huomioitava, että asukkaista tulee myös kuluja.
Valtuusto hyväksyi lopulta vuoden 2019 tilinpäätöksen, hyvinvointitilinpäätöksen, henkilöstötilinpäätöksen ja arviointikertomuksen.
