Anniskelulle uudet reunaehdot – terassikeli suosi ovien avausta pitkän kiinniolon jälkeen

Ravintola Naapurin terassilla Korkeakoskella saha lauloi lauantai-iltapäivästä aitaa rakennettaessa. Kuva: Anne Kotipuro.

Naapuri-ravintolan eteen Juupajoen Koskiportin etupihalle rakennettiin lauantaina iltapäivästä porukalla lauta-aitaa näkösuojaksi ja anniskelualueen rajoiksi. Ravintolat saivat avata ovet ja terassit maanantaina, mutta tiukoin reunaehdoin.

– Alue on helpompi rajata aidalla kuin vetää köysiä tai siimoja. Kunhan ehditään, terassin toiseen päähän tulee vielä portti, niin siitä ei ole enää läpikulkua, kertoi yrittäjä Senni Ojainmaa.

Lauantaina aidantekoa seurannut yrittäjän kumppani Keijo Laakso harmitteli, että tarkat ohjeet ravintoloiden aukaisemiseen tulivat varsin viime tipassa, perjantaina kuuden aikaan. Senni Ojainmaa vahvisti, että tietoa tosiaan piti kaivaa itse valtioneuvoston sivuilta.

Keskenään muutenkin nyhjäävät saavat istua kylki kyljessä

– Asiakaspaikkoja sisätiloissa vain puolet normaalista ja terassille turvavälit, nehän ne tärkeimmät. Ja anniskelu pitää lopettaa iltakymmeneltä. Kiinteille pöytä-penkkiyhdistelmille ei tosin oikein voi tehdä mitään välimatkan lisäämiseksi, ja sellaiset asiakkaat, jotka muutenkin nyhjäävät keskenään, siis esimerkiksi pariskunnat, saavat kyllä istua kylki kyljessä, niinhän he kotonaankin tekevät.

– Jokainen saa itse pitää huolen turvaväleistään. Toki me seuraamme, ettei ihan jonoteta toisessa kiinni, mutta johan näihin välimatkoihin on kaikkialla saanut tottua, ei siinä sen kummempaa, Ojainmaa tuumaa.

Hän tunnustaa, että maanantaina kello 9 ravintolan avautuessa tuntui hienolta. Huhtikuun alusta lähtien on vain noutoruokaa mennyt hissuksiin, siitä tulos on yrittäjän mukaan ”plus miinus nolla”, oltiinpa kuitenkin auki.

Ravintolan aukiolo on jaettu kahteen osaan: ensin aamusta iltapäivään, välillä kolme tuntia kiinni  ja sitten taas illasta auki. Se on lasten kouluajoista seurannut käytäntö, sillä Naapuria pyöritetään oman perheen voimin. Lounaspöytä jätettiin kesäksi pois, koska buffet-pöydästä eivät asiakkaat saa itse ottaa ruokaa, eikä pienellä porukalla ruoan annostelu olisi mahdollista. Grilliruokaa ja pikkusuolaista on toki saatavana.

Sisällä ravintolassa on nyt 24 istumapaikkaa, sillä kaikilla on oltava oma tuoli, eikä ympäriinsä saa liikuskella. Maanantaina väki kuitenkin viihtyi terassilla.

– Odotan, että pitkän kiinniolon jälkeen väki lähtisi taas liikkeelle ja poikkeilisi täällä, sillä kesällä tehdään tiliä, jotta selvitään talven yli, Senni Ojainmaa sanoo.

Pubin avautumista oli jo odotettu

Yläpupin tiskin takana hymyilee yksi omistajista, Meri Karsikas, myymässä kylmiä juomia lämpimälle terassille. Yksi asiakas nauttii ”kerran kuussa” -oluensa ja kiirehtii sitten jatkamaan oman terassinsa kukkien laittoa. Pubin terassilta kantautuu puheensorina, ja sieltä haetaan aina välillä juomatäydennystä.

Nyt suositaan korttimaksua, ja kaikkein mieluiten lähimaksulla. Jos asiakas näppäilee tunnusluvun, Meri pyyhkii maksupäätteen desinfiointiaineella heti perään. Seinille on teipattu ohjeita poikkeusolojen pubikäyttäytymiseen.

Meri kertoo, että pubin avautumista 1. kesäkuuta kello 12 oli selkeästi odotettu, ja ensimmäiset asiakkaat olivat lähes käsi ovenkahvassa odottelemassa. Hän uskoo, että turvavälien pitäminen näin pitkän harjoittelujakson jälkeen ei ole asiakkaille ongelma. Tiskin kulmalla istuskeleva Tapio Nieminen vahvistaa asian.

– Suomalaiset kyllä pitävät luonnostaan vähän pidemmän etäisyyden toisiin ihmisiin, jopa pitkään yhdessä olleet kulkevat enempi erillään, hän on havainnut.

Kaksi nuorta naista poikkeaa oluelle työpäivän jälkeen, ja seuraavaksi juomatäydennystä hakee muusikkonakin tunnettu Ville Kostiainen. Pistäytyminen helteisellä terassilla varmistaa, että siellä istutaan kauniisti metrin välein.

Miltä uudet aukiolorajoitukset tuntuvat, kun anniskelu pitää lopettaa jo iltakymmeneltä?

– Entisinä aikoinahan siihen aikaan vasta lähdettiin ulos, kun oli ensin nautittu kotona pohjia. Ehkä se turvaväli sellaisessa vaiheessa helpommin unohtuu, Ville Kostiainen arvelee ja jatkaa, että nyt pitää vaan lähteä aikaisemmin liikkeelle.

Yläpupin terassilla ensimmäisestä aukiolopäivästä ja kylmistä juomista koronasulun jälkeen ovat nauttimassa vas. Laura Kuusisto, Tapio Soronen, Toni Heino, tuntemattomana pysyttelevä herra, Ville Kostiainen ja Iiris Salminen. Kuva: Anne Kotipuro.

Lounaspaikoissa päänvaivaa asiakkaille annostelemisesta

Miten järjestää lounasruokailu, ellei noutopöytään saa asiakkaita päästää? Siinä päänvaivaa monelle lounaspaikalle, myös Cafe Herkkuhetkelle Oriveden keskustassa.

– Meillä on buffassa ruoka ja henkilökunta annostelee. Kyllä se hidastaa, eikä siinä mitään järkeä ole, mutta tehdään kuten on käsketty, sanoo yrittäjä Johanna Luiro-Ojanen.

Näen mielessäni valikoivan lounastajan, joka huutelee matkan päästä annoksen kokoajalle ohjeita, mikä salaatti maistuu, mitä ei saa laittaa, ja Luiro-Ojanen vahvistaa, että onhan siinä omat ongelmansa. Siinä noutopöydän suosio juuri onkin, että saa ottaa oman maun mukaan.

– Oletamme, että asiakkaat itse pitävät välimatkat. meillä on 170 asiakaspaikkaa, eikä koskaan niin paljon syöjiä kerralla. Moni istui terassilla, ja kyllähän suomalainen jättää luonnostaan yhden paikan väliin, jos on vieras ihminen samassa pöydässä, hän on havainnut.

Leipomotuotteita on päässyt hakemaan jo monen viikon ajan, joten uusi ohjeistus ei vaikuta muuten kuin lounaan osalta. Asiakkaat kuitenkin tuntuivat kovasti odottaneen tuttuun lounaspaikkaan pääsyä, mikä ilahduttaa yrittäjää.

Johanna Luiro-Ojanen ei käsitä, miksi kaupoissa asiakkaat saavat itse ottaa salaattibaarista annoksensa, mutta heillä ei.

– Kyllä mekin pystyttäisiin huolehtimaan hygieniasta, ja jos sairaus tarttuu hengitysilmasta, niin tarttuu se kai muuallakin kuin noutopöydän ääressä. Toivotaan, että tämä systeemi muuttuu nopeasti, hän huokaisee.

Leave a Comment