60 askelmaa valmiina – Paltanmäen elämysportailla on testattu jo ensimmäiset sykkeennostatukset

Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Eronen on tyytyväinen, että yhdistys päätti rakennuttaa elämysportaat, vaikka hankkeen toteuttaminen on ollut iso ponnistus. Kuvat: Eveliina Kälviäinen

Pari viikkoa sitten jäähallin takaa kohoavien portaiden eteen kiinnitetty kyltti julisti ”Ei käytössä”, mutta nyt ensimmäiset kuntoilijat ovat päässeet kokeilemaan askeltamista Paltanmäen kupeessa.

– Hyvältä näyttää! Portaissa syke pysyy ihan mukavasti koholla, kuntoportaiden valmistumista seuraamassa käynyt liikuntapäällikkö Roope Marski kehuu.

Huhtikuun loppupuolella mäellä alkaneet rakennustyöt eivät suinkaan vielä ole ohi, vaan tällä hetkellä käyttövalmiina ovat kolmiosaisten portaiden ensimmäiset 60 askelmaa sekä tämän osuuden levähdystasanne penkkeineen.

Oriveden Seudun Sydänyhdistyksen rakennuttamien elämysportaiden on määrä valmistua kesäkuun puoliväliin mennessä. Orivesiläinen rakennusyrittäjä Isto Männistö työstää parasta aikaa portaiden toista osiota, johon rakentuu noin 50 askelmaa.

– Noin 8–9 tunnin päiviä on tehty, puutavaran keskellä ahkeroiva Männistö kommentoi.

Valmiina portaiden kokonaispituus on noin 150–160 metriä. Noustavien askelmien kokonaismäärä sijoittuu 170–200 rappusen välille

– Tarkkaa määrää on vielä vaikea sanoa, sillä maaston muodot vaikuttavat siihen, kuinka tiuhaan askelmia tulee rakentaa, Sydänyhdistyksen puheenjohtaja Ulla Eronen selvittää.

– Ohjenuoramme on, että portaat toteutetaan luontoa mukaillen. Maastoa ei pahoinpidellä tuomalla tänne ylimääräisiä täytteitä ja sepelikuormia.

Ulla Eronen, rakennusyrittäjä Isto Männistö ja kaupungin liikuntapäällikkö Roope Marski totesivat sykkeen kohoavan jo ensimmäisten 60 askelman nousussa.

Juhlavuosi potki liikkeelle

Ulla Erosen mukaan kipinä Oriveden omiin kuntoportaisiin alkoi kyteä pari vuotta sitten.

– Silloin puhuttiin paljon, että kaupunkiin pitäisi saada omat kuntoportaat. Matkaillessa joitain kuntoportaita tuli testattuakin. Viimeinen silaus oli vierailu Levillä. Muiden suunnatessa kylpylään minä menin kokeilemaan kuntoportaita. Siinä tutkin, katselin ja tuumin, että vastaavat portaat olisi mahdollista saada Orivedellekin, vaikka maisemat ovat tosi erilaiset, Eronen muistelee.

Kuntoporraskuumeen vallatessa Pirkanmaan moni orivesiläinen kaipaili paikallisia kuntoportaita, mutta mikään taho ei tohtinut ottaa asiaa omakseen.

– Mietimme, voisiko Sydänyhdistys rakentaa portaat yhdistyksen juhlavuoden kunniaksi. Päätimme ryhtyä toimeen, jos hankkeelle saataisiin rahaa.

Juhlavuosi kului hankehakemuksen rustaamiseen, ja yhdistys sai myönteisen hankepäätöksen joulukuussa.

Oriveden Kotiseutuyhdistyksen rooli on ollut hankkeessa merkittävä, sillä portaat valmistuvat kotiseutuyhdistykseltä vuokratulle maa-alueelle.

– Mietimme yhdessä, miten portaat sijoittuvat ja pyysimme kommenttia myös kaupungin liikuntapäälliköltä, Eronen kertoo.

Yli 37 000 euron urakka

Paltanmäen elämysportaat ovat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Leader Kantri ry:n rahoittama hanke. Hankerahoituksen osuus on 50 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Reilun 37 000 euron kokonaiskuluista puolet on katettava yksityisellä rahoituksella eli maksettava Sydänyhdistyksen omasta pussista.

– Heti seuraavana päivänä, kun hankepäätöksestä tuli tieto, aloin selvittää rahankeräyslupaan liittyviä asioita. Eihän yhdistyksellä ole yksin tuollaisia varoja, Eronen kertoo ja myöntää, että välillä koko hankkeeseen ryhtyminen on hirvittänyt.

– Aluksi meitä pelotti, miten saadaan rahoitus järjestymään. Tuli on ollut takapuolen alla ja olemme miettineet, että huhhuh, mihinkäs sitä on oikein ryhdytty.

Elämysportaat rakentaa orivesiläinen yritys Tmi Rakennuspalvelut Isto Männistö. Työn alla on portaiden toinen osio, joka koostuu noin 50 rappusesta.

Muutakin kuin pelkät portaat

Nyt Sydänyhdistyksen riveissä on helppo hymyillä, sillä viime kuukausien aktiivinen rahankeräys on tuottanut tulosta.

– Meillä on kohta puoliin tarvittavat varat kerättynä, Eronen iloitsee.

Hankalasta poikkeustilanteesta huolimatta paikalliset yritykset, yhdistykset ja yksityiset henkilöt ovat tukeneet elämysportaiden valmistumista 20–1 000 euron lahjoitussummilla.

– Lähes kaikki ovat suhtautuneet hankkeeseemme hyvin positiivisesti. Monet pitävät hyvänä, että vallitsevana korona-aikana katsotaan myös tulevaisuuteen.

Hankkeen tukijoiden nimikyltit saavat paikkansa vasta syksyllä. Samalla porrastasanteille sijoitetaan asiapitoiset elämystaulut, joiden ympärille portaiden elämyksellisyys on suunniteltu.

– Ensimmäiseen tauluun tulee ohjeita portaissa kuntoiluun ja venyttelyyn. Toinen on varattu kertomaan Paltanmäen rakennetusta vanhasta museomiljööstä. Kolmannen aiheena on ympäröivä luonto, Eronen tiivistää.

Jatkokehitysideana hän toivoo, että porraskaiteiden alapintaan saataisiin vielä led-valot valaisemaan kulkua entisestään. Täydessä pimeydessä ei tulevana syksynäkään tarvitse kulkea, sillä portaat sijoittuvat mäelle siten, että pururadan lyhtypylväistä lankeaa jonkin verran valoa myös portaisiin.

Paltanmäen portaiden etuna Eronen pitää juuri sitä, että kyseessä ei ole vain tavalliset kuntoportaat.

– Esimerkiksi koulut voivat hyödyntää elämysportaita sekä liikunnallisessa että opetuksellisessa mielessä. Mielestäni on myös hyvä, että porrasosioiden välissä kulkee pururadan reittejä, joten jokainen voi koostaa itselleen ja kuntotasolleen sopivia, erilaisia lenkkejä. Penkeillä voi aina välillä levähtää ja järjestää vaikka pienen eväshetken.

Isto Männistö aloitti rakennustyöt Paltanmäellä huhtikuun loppupuolella. Kaiteiden asennuksen jälkeen portaiden ensimmäinen osio on nyt avattu kaupunkilaisten käyttöön.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?