Kauppilan Rämäkältä minä olen kotoisin. Kyseessä on maantieteellisesti epämääräinen alue, jonka virallisia rajoja en osaa tarkasti määrittää ulkopuoliselle kysyjälle. Ei ole Rämäkkä-nimistä tietä, maatilaa tai pikkuista poukamaa. Vain tietäjät tietävät, missä kohdin Vaasaan suuntautuvan tien vartta syntymäkotini sijaitsee.
Eihän kyseessä ole edes kylä, vaan sen osanen Teuvan kunnan alueella. Silti kylänraitilla nyökkäillään hyväksyvästi, kun kerron, missä olen suurimman osan elämästäni pitänyt kortteeria.
Useimmiten kylät ja taajama-alueet ovat onneksi paljon helpommin hahmotettavissa.
Selatessani edellisviikkojen Oriveden Sanomia silmiini on osunut pääkallopaikkojen Oriveden, Juupajoen, Längelmäen ja Eräjärven lisäksi mainintoja muun muassa Korkeakoskesta, Kokkolasta ja Hirsilästä. Aloin miettiä, päteekö tietämykseni ja kokemukseni eteläpohjalaisesta kyläkulttuurista myös Pirkanmaan sopukoissa. Mikä Oriveden kylistä on lähin vastine tuntemilleni Horonkylälle tai Perälälle? Onko esimerkiksi Hirsilässä oma pohjavireensä, jonka vain sen maaperään juurtuneet asukkaat voivat tuntea?
Pystyykö täällä tietämään pelkästään jo sukunimestä henkilön postilaatikon todennäköisimmän sijainnin?
Juttukeikalle saapuva toimittaja on kuin tarkkailija, joka havainnoillaan ja tiedonkeruullaan pyrkii välittämään näkemänsä ja kuulemansa lehden päälle. Vaikka taustalla olisi pitkä historia saman paikkakunnan asukkaana, tuttuun tai arkipäiväiseenkin tapahtumaan tai tempaukseen voi avautua uusi ja yllättävä näkökulma, kun sitä lähestyy uutistutka edellä.
Oma roolini ulkopuolisena raportoijana on sitäkin korostuneempi, sillä tietämykseni Orivedestä ja sen lähipitäjistä on vielä lapsen kengissä. Ensimmäisiä työpäiviäni lukuun ottamatta olen vieraillut tässä kaupungissa kerran, ystäväni häissä pari suvea sitten.
Elämänpiirini ja uraputkeni on tähän asti mutkitellut tiiviisti Etelä-Pohjanmaan ja Tampereen väliä. Saavuin siis työpöytäni ääreen Orivedelle kuin tutkimusmatkailija tai vanhan koulukunnan antropologi.
Ammoisina aikoina kadonneen sivilisaation sijaan haluan löytää todellisen orivesiläisen mielenmaiseman, kaivautua kylien hiljaiseen tietoon ja toivon mukaan paikantaa sellaisia uutisaiheita, jotka tuovat tarpeellista tietoa myös niille lukijoille, jotka eivät ole yhtä ummikkoja kuin minä kuntarajan tällä puolen.
Tuntemattomalla maaperällä on vaikea suunnistaa ilman asianmukaista karttaa. Senpä vuoksi lukijoiden lähettävät juttuvinkit ovat todellisia kultahippuja journalistin polulla. Te kylien ja kortteleiden asukkaat tiedätte parhaiten yhteisöjenne mielenkiintoisimmat hahmot, ne salaiset riitit ja hyväksi koetut käytänteet, joista kelpaisi iskeä tarinaa suuremmankin yleisön luettavaksi.
Uskon, että jokaisessa talorykelmässä, oli se sitten Pohjanmaan lakeuksilla kuin Hämeen sylissä, on uutisjutun arvoisia aineksia. Ne täytyy ensin vain löytää.
Eveliina Kälviäinen
Kirjoittaja on Oriveden Sanomien kesätoimittaja.
