Yksi 4H-liiton alueellisista stipendeistä Lindalle Talviaisiin – Korkeasaaren hirvet kiittävät ahkeraa kerppujen tekijää

Linda Berggren

Linda Berggrenin taustalla korkea pino lehtikerppuja Korkeasaareen toimitettavaksi. (Kuva Lindan albumista.)

Linda Berggren Talviaisista saa yhden tämänvuotisista 4H-liiton alueellisista stipendeistä, joita koko maahan jaetaan yhteensä vain 18. Aiemmin tapana ollutta juhlavaa palkitsemistilaisuutta ei koronaoloissa päästä järjestämään, mutta huomionosoitus lämmittää silti.

Lindan perhe asuu vanhalla maatilalla, ja hän on sisarustensa kanssa jo vuosia tehnyt tuhansia ja taas tuhansia lehtikerppuja Korkeasaaren hirvieläimille. Ainekset löytyivät suurimmaksi osaksi omista metsistä. Joskus on siistitty myös jonkun tutun pellonreunoja.

Kerppujen on kuivuttava nopeasti, jotta ne eivät homehtuisi. Laadusta onkin tullut kiittävää palautetta Korkeasaaresta. Yhtä väärinymmärrystä lukuun ottamatta ei ongelmia ole ollut.

– Yksi samettilehtinen pajulajike menee kuivuessaan harmaaksi, ja sitä luultiin ensin homeeksi, mutta sekin selvitettiin, Linda kertoo.

Omat työajat saa päättää itse

Kerppujen teossa saa itse määrätä omat työaikansa, milloin alkaa ja kuinka pitkän päivän tekee. Yhdessä sisarusten kesken sovittiin työajat, sillä kerppuhommat on lähes aina tehty kimpassa. Loppuaikana ne olivat enää isän ja Lindan juttu, kun Santtu-velikin oli jo muuttanut kotoa pois.

Korkeasaaren hirvieläimiä on useammankin kerran käyty katsomassa ja nähty, kuinka ne mutustavat Talviaisista tuotuja kerppuja.

– Meidän perhe on aika hyvällä panoksella osallistunut 4H-toimintaan, sillä äiti oli toiminnanjohtajana Längelmäellä ja sisko on nyt Oriveden yhdistyksen hallituksessa. Myös Santtu on palkittu kerppujen teosta, Linda naurahtaa.

Heidän taloudestaan ei nyt ole kerppujenteolle jatkajaa tiedossa. Linda toivookin jonkun ahkeran nuoren keksivän tästä itselleen työmahdollisuuden ja jatkavan kerppubisnestä.

Talviaisten puuhakerhossa, jota Linda ja hänen siskonsa ohjaavat vuoroviikoin Salkolahden serkusten kanssa, kerholaisia on yleensä vähintään kuusi, joskus enemmänkin.

Linda oli jo aloittanut kerhonpidon päästessään kerhonjohtajakurssille. Sieltä tuli evääksi hyviä neuvoja esimerkiksi turvallisuusasioissa ja uusia vinkkejä, miten virkistää kerhotoimintaa, ettei aina mennä samalla kaavalla. Kaiken kaikkiaan Linda pitää kerhonohjausta hyvin mielekkäänä ja motivoivana.

Viime kesän hän työskenteli Talviaisten tuottajatorilla ja loppuvuoden Eräjärvellä Jullisen tilalla, missä osallistui sadonkorjuuseen ja teki metsässä taimikoiden heinäntorjuntaa.

Omalla autolla on helppo hurauttaa töihin, ja sillä Linda ajelee myös poikaystävän luokse Tampereelle, missä hän paljon oleilee. Stipendi menee tässä vaiheessa visusti säästöön.

Lue lisää aiheesta:

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?