Satutunteja, konserttitaltiointeja, paikallisten asukkaiden musiikkiesityksiä ja pääjuhlassa muun muassa nykysirkusta, aikuisten satutunti, täytekakkukahvit ja iltatanssit.
Oriveden kirjaston viime viikolla vietettyihin 150-vuotisjuhlintoihin osallistuneet saivat runsaan kattauksen siitä, mitä kulttuuritoimijat Oriveden alueella osaavat.
Se oli tarkoituskin. Kirjastonjohtaja Henna Kaukoniemi totesi perjantain pääjuhlassa, että juhlaviikosta oli haluttu tehdä kirjaston asiakkaiden näköinen ja koko kylän yhdessä järjestämä juhla.
– Kirjastossa käy monenikäisiä asiakkaita. Se on koko kylän yhteinen paikka, joten siksi juhlakin on tehty yhdessä koko kylän kanssa.
Vielä kauemmaksi kuin 150 vuotta
Juhlassa pitämässään puheessa Kaukoniemi huomautti, että kirjastotoiminnan historia ulottuu Orivedellä kauemmaksikin kuin 150 vuoden taakse. Siitä orivesiläiset saavat kiittää vuonna 1928 syntynyttä Karoliina Bergmania.
– Hänellä on ollut jo 1860-luvulla yksityiskirjasto, jota hän on pitänyt kotonaan, Kaukoniemi kertoi.
Oriveden kirjaston viralliseksi syntymän hetkeksi on kuitenkin mainittu vuosi 1872, jolloin Orihveden kirkonkylän lainakirjasto aloitti toimintansa. Varoja kirjastolle kerättiin järjestämällä arpajaiset.
– Arpajaisista oli saatu rahaa 122 markkaa ja 40 penniä. Se on ollut siihen aikaan riittävä summa, että maaliskuussa 1972 lainakirjasto aloitti toimintansa Karoliinan asunnossa. Perustaja oli kauppapalvelija W.L. Westbäck.
Kunnankirjasto aloitti puolestaan toimintansa vuonna 1875. Silloin kirja- ja kalustehankintoja oli rahoitettu alkoholiliikkeen voittorahoilla eli viinaverorahoilla.
Uuteen kunnankirjastoon yhdistettiin myös Karoliina Bergmanin kodissa toiminut lainakirjasto. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana kunnankirjastosta tehtiin 492 lainaa.
– Tarkistin, mitä viime vuoden tilastot kertovat. Viime vuonna Oriveden kirjastossa on tehty 131 772 lainausta, joten ihan kivasti on lainausten määrä kasvanut vuosien mittaan, Kaukoniemi mainitsi.
Lainausaika oli tuolloin määritelty kirjan koon perusteella. Se oli kahdesta kuuteen viikkoon eli kooltaan suuremmilla kirjoilla oli pidempi laina-aika.
Pakkokeinoilla ei saada mitään aikaan
Vuonna 1921 nimi lainaustoiminnan taustalla muuttui jälleen, kun kunnallinen kirjastolaitos perustettiin. Paikka kirjastolle löydettiin vastavalmistuneen kunnantalon suojista.
– Ensimmäinen kirjastonhoitaja oli Vihtori Uitti. Hän hoiti tehtävää kauan ja muun muassa vuonna 1931 hän on Kansanvalistus- ja kirjastolehdessä lausunut tietokirjallisuudesta, että tehtyjä lainoja on ollut 21 prosenttia kaikista Orivedellä tehdyistä lainauksista, Kaukoniemi kertoi.
Asiakkaiden into lukea tietokirjallisuutta on pysynyt aika lailla ennallaan. Viime vuoden tilastot nimittäin kertovat, että kaikista lainauksista tietokirjoja on ollut 24 prosenttia.
Kaukoniemi myös kertoi, että Uitti oli ollut sitä mieltä, että pakkokeinoista ei kirjastomaailmassa ole hyötyä. Lukumaun laajentumiseen apua ei nimittäin siitä nähty olevan, että kaunokirjan lainaajan on pakko lainata aina myös tietokirja.
– Me olemme Vihtorin kanssa samaa mieltä. Mekään emme kannusta pakkokeinoihin. Sanon myös usein asiakkaille, että se on ihan ok jättää kirja kesken. Kirjastossa on kymmeniä tuhansia kirjoja. Jos niistä yksi ei ole hyvä, niin sen voi jättää kesken, Kaukoniemi totesi.
Menneiden vuosien aikana kirjastoverkko on myös ollut laaja. Kirjastoja perustettiin kouluille, joten Orivedelläkin oli parhaimmillaan pääkirjaston lisäksi yli kymmenen sivukirjastoa.
Verkostoa täydensi vielä vuonna 1969 toimintansa aloittanut kirjastoauto. Sen taival kuitenkin päättyi 1990-luvun alussa.
Rakennus tiedetään kirjastona, vaikka se onkin kaupungintalo
Nykyisissä tiloissa Oriveden pääkirjasto on toiminut vuodesta 1993 lähtien. Kaupungintalon yhteyteen se muutti Kopinkulman toisesta kerroksesta, jossa se oli ollut vuodesta 1969 lähtien.
Muuttoja kirjasto on saanut tehdä muulloinkin. Yksi niistä oli tapahtunut vuonna 1945, kun kirjasto muutti vanhaan Lehtisen taloon. Sieltä kirjaston kokoelmalle löytyi paikka entisestä maalarinverstaasta.
– Kirjasto on saanut nyt olla pitkään kaupungintalon yhteydessä. Tämä on hyvä paikka siinäkin mielessä, että usein kuulee, että jotain tapahtuu kirjaston lähellä tai jokin paikka on kirjaston vieressä, vaikka kirjasto onkin osa kaupungintaloa, Kaukoniemi tiesi.
Karoliina Bergmaniakaan kirjastossa ei aiota unohtaa. Lukusalin takana oleva pieni huone on nyt nimetty Karoliinan kammariksi. Sieltä löytyy myös jatkossa Karoliinan vanha rukki, jonka Maija-Liisa Mäkelä lahjoitti kirjastolle.
– Maija-Liisa on myös jo pitkään puhunut Karoliinan muistopuusta. Sellainen on nyt istutettu tai ollaan istuttamassa Karoliinankujan puistoon. Myöhemmin sinne istutetaan myös Karoliinanruusuja ja tulossa sinne on myös infotaulu, Kaukoniemi paljasti.
Kaukoniemi muistutti, että elääkseen kirjasto tarvitsee yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Jo Vihtori Uitti oli kiinnittänyt samaan asiaan huomiota vuonna 1933 kirjoittaessaan, kuinka kirjaston kävijämäärät olivat nousseet.
Se kertoi Uitin mukaan siitä, että kirjasto nauttii juuri sitä luottamusta, joka sille kuuluu.
– Toivotaan, että sama luottamus jatkuu seuraavat 150 vuotta ja edelleen, Kaukoniemi päätti puheensa.
Se on varmaa, että Oriveden kirjaston juhlat vielä jatkuvat. Viime lauantaille suunniteltu Orffien konsertti jouduttiin nimittäin perumaan sairastapauksen vuoksi. Uusi ajankohta on marraskuun toisena lauantaina.
