Maija Ylistalo haastoi 19.5.2021 Oriveden Sanomissa katsomaan ”silmiä avaavan” dokumentin ”Likaista, vihreää energiaa”.
Lue lisää: Tuulivoiman ja sähköautoilun likaisilla lähteillä
Esitys oli hyvin yksipuolinen näkemys tuuli- ja aurinkoenergian sekä sähköautojen tuotannossa tarvittavien raaka-aineiden aiheuttamista ympäristöhaitoista. Oliko tarkoitus raaka-aineiden tuotannon kokonaisuutta hahmottamatta kertoa vain ”vihreän energian” tuotantoon liitettävistä kaikista mahdollisista ympäristöongelmista vai oliko taustalla kilpailevien energiatuotantomuotojen intressit.
Ainakin kun näytettiin tuulimyllyn lapoja saksalaisella pellolla, asiantuntijana haastateltiin yhdistyksen edustajaa, joka on lähellä oikeistopopulistista AfD -puoluetta ja ilmastonmuutoksen kieltäjiä. Yhdistyksen tavoite on estää uusiutuvan energian rakentamista ja edistää kivihiili- ja ydinvoimaloiden käytön jatkamista.
Maametallien ja muiden kaivannaisten tuotannosta sai sen kuvan, että vain puhtaan energian tuotannossa ja sähköautojen akuissa niitä tarvitaan. Luonnon ja ihmisten terveyden tuhoaminen tuotannossa johtuu siis ”vihreästä energiasta”.
Tosiasiassa harvinaisia maametalleja käytetään kaikessa sähköntuotannossa. Niitä käytetään polttomoottoriautojen katalysaattoreissa (joissa käytetään myös vielä epäekologisempia jalometalleja, kuten esimerkiksi palladiumia, rodiumia, iridiumia, rateniumia ja osmiumia) rikin poistoon öljynjalostuksessa ja lukuisissa muissa käyttökohteissa.
Myös sähköautojen tarvitsemia kobolttia, nikkeliä ja litiumia käytetään öljynjalostuksessa. Koboltti on myös matkustajalentokoneiden moottoreissa välttämätön metalli.
Ohjelmassa esiteltiin laajasti maailman suurimman Chuquicamatan kuparikaivoksen ympäristöongelmia Chilessä aivan kuin ”vihreän energian” tarvitsema kupari olisi ongelmien ydin. Tosiasiassa kaivos on ollut toiminnassa jo kauan ongelmineen ja ”vihreän energian ” tarvitsema osuus maailman kuparituotannosta on toistaiseksi vähäinen. Jos maailma haluaisi luopua kuparin käytöstä, niin sitten pitäisi luopua sähköstäkin.
Globalisaatio on merkittävä tekijä ympäristön tuhoutumisessa kehittyvissä maissa. Sen kiihtyessä rikkaat lähtivät rikastumaan. Brittiläisen kansalaisjärjestön Oxfamin arvion mukaan kahdeksan superrikkaan ryhmä omistaa yhtä paljon kuin maailman köyhin puolikas, eli noin 3,7 miljardia ihmistä.
Ylikansallisista yrityksistä on tullut niin voimakkaita, että ne voivat vaikuttaa sekä yksittäisiin valtioihin että koko maailmaan. Niitä kiinnostaa pääosin vain taloudelliset seikat. Muut näkökohdat, kuten terveys tai ympäristö, jätetään huomiotta.
Tuotantoa siirretään maihin, joissa on suotuisammat olosuhteet kuten alhaisemmat työvoimakustannukset, lepsu työsuojelulainsäädäntö, alhaisemmat tai olemattomat ympäristövaatimukset, alhaisempi verotus ja sosiaaliturvamaksut. Ei väliä, vaikka ihmisoikeuksia loukataan, kuten esimerkiksi Kiinassa.
Ei ole olemassa hiilineutraaleja päästöttömiä energiamuotoja ja kaikilla niillä on varjopuolensa. Silti elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt, mukaan lukien akuston valmistus, ovat sähköautolla noin kolmasosa bensiini- tai dieselautoon verrattuna ja kivihiilisähkön kasvihuonekaasupäästöt satakertaiset verrattuna tuulisähköön.
Maija Ylistalo ei kommentoi ohjelman loppua, jossa haastateltu ehdottaa ilmasto-ongelman ratkaisuksi kulutuksen vähentämistä ja elämäntapamme muuttamista. Kellä on parhaat mahdollisuudet vähentää kulutusta tai muuttaa elämäntapaa – tuskinpa köyhillä.
Veli-Matti Vanhanen
kuntavaaliehdokas
keskusta (sit.)
