Joonas-koulun opetushenkilöstön kelpoisuuksia selvitetty useampaan otteeseen – puutteita myös paikallisessa opetussuunnitelmassa

Joonas-koulu esitteli syyskuun alussa 2022 uusia tilojaan entisellä Aseman päiväkodilla. Nyt sen toiminta on loppumassa.Värit ovat tärkeitä steinerpedagogiikassa ja huonekaluissa on haluttu suosia puunväriä, koululla kerrottiin. Arkistokuva: Heli Rahkonen

Hallitusneuvos Marjaana Larpa toteaa Joonas-koulua koskevassa muistiossaan, joka taustoittaa opetuksen järjestämisluvan peruuttamista, että koululla on ollut haasteita kelpoisen opetushenkilöstön suhteen jo useita vuosia. Opetusministeriö onkin moneen otteeseen selvittänyt opetushenkilöstön kelpoisuuksia.

Lue myös: Valtioneuvosto perui Joonas-koulun opetuksen järjestämisluvan

Kannatusyhdistyksen mukaan koulun opetushenkilöstö on sitoutunut Opetushallituksen hyväksymään ja Snellmankorkeakoulussa toteutettavaan jatkokoulutukseen, mutta tämä ei näytä toteutuneen.

Kelpoisuuksista on kyselty niin joulukuussa 2007, loppuvuodesta 2019 kuin koronapandemian jälkeen alkuvuodesta 2023. Vuoden 2019 kelpoisuustilannetta esittelijä kuvailee muistiossa huolestuttavaksi. Kevätlukukaudella 2023 ei muistion mukaan kenelläkään opetushenkilöstöstä ollut asetuksen mukaista kelpoisuutta opetustehtäviin.

Loppuvuodesta 2023 kannatusyhdistys toimitti lisäselvityksiä kahdesta uudesta opettajasta, joista toisella oli esittelijän mukaan mahdollisesti kelpoisuus steinerpedagogista opetusta antavaksi luokanopettajaksi.

– Yksi alle 100 tuntia lukuvuodessa opettava kelpoinen opettaja ei kuitenkaan toteuta oppilaiden oikeutta saada kelpoisen opetushenkilöstön antamaa opetusta, muistiossa todetaan.

Myös opetussuunnitelman suhteen koululla on ollut haasteita jo useita vuosia. Paikalliset opetussuunnitelmat eivät ole olleet linjassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS) kanssa. Asiasta on matkan varrella annettu korjauskehotuksia.

Koulussa on katsottu, että Steinerkouluissa voidaan oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt jakaa eri vuosiluokille toisin kuin POPSissa muuten määritellään. Opetushallituksen elokuussa 2023 antama määräys 6. luokan lukuvuosiarvioinnin perusteista koskee kuitenkin myös steinerkouluja, muistioon on kirjattu.

Lisärahoitukseen oikeutettujen määrä kutistui tarkastuksen perusteella

Syyskuussa 2023 koululla toteutettiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen tarkastus. Se rajattiin vuosien 2018–2022 esi- ja perusopetuksen pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoituksiin ja oppilasmääriin. Näistä selvitettiin asianmukaisten hallintopäätösten olemassaoloa.

Tarkastuksessa ilmeni, että Joonas-koulu oli ilmoittanut lähes kaikki oppilaansa vaikeimmin kehitysvammaisten pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoituksen piiriin oman pedagogisen arvionsa perusteella.

Koulu ei ollut varmistunut tätä koskevista aiemmista hallintopäätöksistä tai laatinut sellaisia. Kahdelle kolmasosalle lisärahoitukseen ilmoitetuista oppilaista ei löydetty asiantuntijalausunnoista perustetta pidennettyyn oppivelvollisuuteen.

– Asiassa ei siis ole ymmärretty, että pidennetty oppivelvollisuus perustuu hallintopäätökseen ja että se on rahoituksen kriteeri, Larpa toteaa muistiossaan.

Yli puolen miljoonan euron takaisinperintä tarkastuksen perusteella on kirjattu koulun taloudellisia edellytyksiä koskevan kohdan loppuun.

Koulun taloudesta esittelijä toteaa, että vähäinen oppilasmäärä on herättänyt huolta yhdistyksen toiminnan kannattavuudesta jo pitkän aikaa, ja oppilasmäärän kehitys on nähty monella suunnalla epävarmuustekijäksi, myös ministeriössä.

Rahoituspohjan parantaminen vaikuttaa vaikealta

Koulussa on muistion mukaan tällä hetkellä vain kahdeksan oppilasta, joista kaksi oikeuttaa pidennetyn oppivelvollisuuden lisärahoitukseen.  Koulun saama valtionosuusrahoitus on vuonna 2023 vähentynyt edellisvuoteen verrattuna yli 70 prosentilla, sillä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden määrä on korjattu vastaamaan näiden oppilaiden tosiasiallista määrää.

Vaikka koulu keskittyisi nostamaan rahoitustaan ottamalla kouluun pelkästään pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita, tätä vaihtoehtoa hallitusneuvos Larpa pitää epätodennäköisenä jo kyseisten oppilaiden määrän huomioon ottaen. Asiassa on toinenkin mutta:

– Perusopetuslain mukaan lasta ei ilman huoltajan suostumusta saa osoittaa opetukseen, jossa noudatetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää, muistiossa huomautetaan.

Kelpoisuustilanne muodollisesti parantunut

Koulussa on alkuvuonna aloittanut uusi rehtori, joka todistusten perusteella näyttää kelpoiselta erityisopettajan tehtäviin. Muistiossa kuitenkin todetaan, että epäselväksi jää rehtorin todellinen työtehtävä ja toimenkuva.

Kelpoisuustilanne on siis muodollisesti parantunut prosessin aikana, mutta on ministeriön mukaan edelleen huolestuttava. Uusi henkilöstö on 62–81-vuotiaita, ja koulun oppilaat ovat kannatusyhdistyksen itsensäkin mukaan hyvin haastavia.

Syyskuun 2023 tarkastuskäynnillä todettiin myös, että Joonas-koululla on epäselvyyksiä oppilashuollon sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen ja niitä koskevien lakien toimeenpanon välillä.

Koska Joonas-koulu ei enää voi syksystä alkaen voi järjestää esi- ja perusopetusta, oppilaiden asuinkunnan vastuu opetuksen tarjoamisesta aktivoituu. Siirtymää turvatakseen ministeriö ohjaa Joonas-koulua ja oppilaiden kotikuntia aloittamaan siirtymän valmistelun jo keväällä yhdessä huoltajien kanssa.

Koulua ylläpitävän kannatusyhdistyksen edustajat eivät halunneet kommentoida Oriveden Sanomille valtioneuvoston päätöstä.

Joonas-koulu, Oriveden steinerpedagoginen erityiskoulu, aloitti toimintansa tässä Liljan talossa vuonna 1999, aluksi määräaikaisilla luvilla. Arkistokuva: Anne Kotipuro

Leave a Comment