Tuula ja Samuli Laurila ovat hyödyntäneet kotitalousvähennystä jo useita kertoja.
– Ensimmäinen kerta taisi olla heti seuraavana vuonna, kun kotitalousvähennys oli tullut käyttöön. Silloin vuonna 2002 tehtiin remonttia, laskeskelee Samuli Laurila.
– Ja kymmenisen vuotta sitten uusittiin keittiön kaapistot ja parketti, muistelee Tuula Laurila.
Länkipohjassa rivitalossa asuva pariskunta on käyttänyt kotitalousvähennystä lähinnä kodin kunnostamisen yhteydessä. Vähennys on kuitenkin hyödynnetty useita kertoja.
– Toisinaan on ollut montakin vuotta välissä, mutta kun on ollut sellaisia remonttihommia, joihin on tarvittu ammattilaisia, on vähennystä käytetty. Tekijä on aina löytynyt lähiseudulta. Kirvesmiespalvelu Jussi Mäntylä Jämsästä on ollut meillä monen remontin luottomies. Putkitöissä auttaa oman kylän yrittäjä Mikko Kirjasniemi, kertoo Samuli Laurila.
Tällä kertaa remontin kohteena ovat kylpyhuone ja saunatilat alakerrassa.
– Maalauksia ja pintatöitä teemme toki itsekin mutta tällaisiin kohteisiin tarvitaan yrittäjä, jolla on tarvittavat sertifikaatit. Taloyhtiöissä tarvitaan tietenkin myös lupa remontointiin sekä remonttikertomus, johon tehdyt työt dokumentoidaan. Taloyhtiön hallitus tai sen määräämä valvojakin voidaan tarvita tarkastamaan työn jälkeä, kuvailee Samuli Laurila.
Koska Laurilat asuvat rivitalossa, monista sellaisista töistä huolehtii taloyhtiö, joissa omakotitaloasuja tarvitsisi apua. Silloin kotitalousvähennyksellekin olisi enemmän käyttöä.
Mahdollisesti muuhunkin kuin remontointiin
Tulevaisuudessa Laurilat pohtivat muidenkin vähennyskelpoisten palveluiden käyttöä.
– Ikääntyminen voi lisätä palvelutarvetta. Tällä hetkellä emme vielä tarvitse hoivapalveluja, mutta myöhemmin niitäkin saatetaan tarvita. Myös esimerkiksi isommissa siivoustöissä voidaan apua kaivata. Joillain tuttavilla jo siivouspalvelua käytetäänkin, ja siitä on hyviä kokemuksia, pohtii Samuli Laurila.
Laurilat pitävät kotitalousvähennystä varsin tarpeellisena, vaikka maaseudulla on totuttu myös naapuriapuun.
– Toivotaan, että kotitalousvähennys säilyy ja mietitään, mihin sitä voisi vielä soveltaa. Vaikka yhteiskunnalla on aina rahapula, kotitalousvähennys työllistää yrittäjiä ja etenkin pienyrittäjiä, muistuttaa Samuli Laurila.
– Myös se lisää maaseudun elinvoimaisuutta, kun lähipalveluja käytetään. Kotitalousvähennyskelpoiset palvelut auttavat esimerkiksi iäkkäitä ihmisiä asumaan pitempään kotona ja parantavat silläkin tavalla ihmisten elämänlaatua, lisää Tuula Laurila.
