Kaupintielle nousseessa yhteisöllisen asumisen yksikössä on käytössä 22 asuntoa, joista 14:ssä on asukkaat – taloon päästäkseen asukkaalla on oltava palvelutarve

Kaupinlinna on yhteisöllisen asumisen yksikkö. Se on kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen välimuoto. Kuva: Heli Rahkonen

Kaupintien yhteisöllisen asumisen yksikkö Kaupinlinna sai ensimmäiset asukkaat marraskuun alussa.  Tuolloin Einonkodin toiminta loppui, ja sieltä siirtyi Kaupinlinnaan kuusi asukasta. Sittemmin Kaupinlinnaan on tullut kahdeksan asukasta lisää.

Lue myös: Valtaosa Kaupinlinnan asunnoista on yksiöitä, ja jokaisessa kerroksessa on yhteisötila – katso tästä kuvat sisätiloista

Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelupäällikkö Arja-Liisa Heikkilä kertoo, että tällä hetkellä käytössä olevista 22 asunnosta 14:ssä on asukkaat. He kaikki ovat Oriveden alueelta, mutta asukkaaksi voi hakeutua koko hyvinvointialueelta.

Heikkilä toteaa, että kiinteistössä on vielä vapaita asuntoja, koska asukkaat muuttavat taloon sitä myöten, kun heillä on yhteisöllisen asumisen palvelutarve ja palvelun myöntämisen perusteet täyttyvät.

Palvelutarve arvioidaan

Pirhan mukaan yhteisöllisen asumisen myöntämisen edellytyksenä on, että asiakkaan toimintakyky on alentunut ja asiakas tarvitsee säännöllistä apua tai ohjausta arjen toiminnoissa, esimerkiksi pukemisessa, wc-käynneissä, hygienian hoidossa, lääkehuollossa ja ruokailussa, tai hänellä on arkeen haitallisesti vaikuttavaa turvattomuuden tunnetta tai psyykkisiä oireita.

Heikkilä korostaa, että hakemus yhteisölliseen asumiseen tehdään asiakkaan kanssa palvelutarpeen arvioinnin perusteella.

Palveluesimies Hanna Kaikula kuvailee, että palvelutarve syntyy, kun avuntarvetta tulee arkeen runsaasti.

– Jos kotihoidon asiakas ei pysty huolehtimaan aamupalasta, lounaasta, päivällisestä eikä iltapalasta, niin silloin olisivat jo aika runsaat kotihoidon palvelut ja näiden lisäksi muita palvelutarpeita. Tai jos kotona asutaan omaishoitajan turvin ja omaishoitaja alkaa ehkä uupua tilanteeseen, silloin tämä asumismuoto on hyvä vaihtoehto. Kotona ei pystytä antamaan henkilön tarvitsemaa tukea ja apua, mutta hän ei kuitenkaan ole ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeessa, Kaikula havainnollistaa.

Hänen mukaansa useimmiten palvelutarve lähtee asiakkaalta itseltään.

– Se tulee ilmi turvattomuuden tunteena.

Kotitori neuvoo

Palvelupäällikkö Arja-Liisa Heikkilä painottaa vielä erikseen hänkin, että yhteisöllinen asuminen ei ole tavan vuokra-asumista tai senioriasumista. Asiakkaalla on oltava palvelutarvetta, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.

– Siihen tarvitaan päätös, että myönnetään tällainen hyvinvointialueen palvelu kuin yhteisöllinen asuminen. Palvelu tuotetaan kotihoitona, joten asiakkaalla täytyy olla hyvinvointialueelta kotihoidon palveluita siinä talossa. Lisäksi voi olla myös tukipalveluita eli ateriapalvelua, siivouspalvelua, turvaranneketta ja tämän tapaisia.

Palvelutarpeen arvioinnin tekee kotihoidon asiakasohjaaja. Päätöksen asiakkaan yhteisöllisen asumisen palvelusta tekee ikäihmisten palveluiden asumisen asiakasohjaus. Kaikista Pirhan palveluista, myös yhteisöllisestä asumisesta, saa neuvontaa ja ohjausta Kotitorilta.

Palvelutarpeen lisääntyessä kotihoidon asiakasohjaus auttaa eri mahdollisuuksien kartoittamisessa.

– Jos on jo kotihoidon asiakas ja kokee yksinäisyyttä tai asumismuodoissa on jotakin sellaista, että hyötyisi tällaisesta asumisesta, jossa on muita ihmisiä ja apua saa keskitetymmin, kannattaa puhua kotihoidolle, Heikkilä kehottaa.

– Yhteisöllisessä asumisessa asukkaat hyvin vireästi auttavat toinen toisiansa arjen puuhissa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että he olisivat siellä yksistään, vaan kotihoidon palvelut viedään sinne yksilöllisesti, hän kuitenkin korostaa.

Ohjattua tekemistä päivittäin

Yhteisöllisen asumisen yksikössä joka päivälle on ohjattua yhteistä tekemistä.

– Lähtökohtaisesti asiakkaat voivat osallistua vointinsa ja kuntonsa mukaan. Kesäaikaan tekeminen voi olla yhteistä ulkoilua. Meillä on sekä ulkona että sisällä kuntosalilaitteet. Lisäksi voi olla esimerkiksi tietokilpailuja tai jotakin kädentaidollista. Talossa on myös sähköpiano, Heikkilä listaa.

Samalla viikolla ensimmäisten asukkaiden kanssa Kaupinlinnaan siirtyi myös Oriveden alueen ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta.

– Päivätoimintaa on siellä samoissa tiloissa tiistaisin ja torstaisin. Tämä korvaa Tähtiniemessä aiemmin toimineet päivätoiminnan päivät, koska Tähtiniemi on nyt tyhjentynyt, Heikkilä kertoo

Kuntouttavan päivätoiminnan tarkoitus on kokonaisvaltaisesti parantaa ja pitää yllä kotikuntoisuutta. Myös kuntouttavaan päivätoimintaan haetaan asiakasohjauksen kautta, ja tällä hetkellä siellä on tilaa.

Hoitajat aamusta iltaan

Työntekijöiden määrä talossa vaihtelee asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden mukaan. Nimettyinä taloon on sairaanhoitaja ja muutamia lähihoitajia.

Haastattelupäivänä aamuvuorossa oli Kaikulan mukaan kolme hoitajaa ja iltaan oli tulossa puolitoista.

– Jos asiakkaalla on ollut voinninseurantakäyntejä, saattaa olla, että ne jäävät taloon asettumisen myötä pois. Palveluntarve saattaa näyttäytyä tällöin asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmassa ehkä kevyemmältä kuin se on arvioitu johtuen siitä, että talossa on päivää rytmittävää toimintaa, Kaikula kuvailee.

Yöhoitoa talossa ei automaattisesti ole. Hoitajat ovat paikalla aamuseitsemästä iltayhdeksään. Orivedellä kotihoito on ympärivuorokautista, ja Kaupinlinnassakin tähän on Heikkilän mukaan tarvittaessa mahdollisuus.

– Jos asiakas tarvitsee säännöllisesti ja pitkäaikaisesti yöhoitoa, silloin arvioidaan ympärivuorokautista palvelutarvetta. Jos on esimerkiksi paljon muistamattomuutta, sekin pitää ottaa huomioon, jotta asuminen on turvallista.

Leave a Comment