Digijäämistö on asia, jota harva tulee ajatelleeksi.
Digijäämistöllä tarkoitetaan kaikkea digitaalista aineistoa, jonka ihminen jättää jälkeensä. Näitä ovat esimerkiksi sähköpostit, digitaaliset valokuvat, sosiaalisen median sisällöt ja tietokoneelle tai pilveen tallennetut dokumentit.
Näistä kaikista jää internettiin jälki, ikään kuin digitaalinen kummitus.
– Digijäämistö on sellainen aihe, mihin moni havahtuu vasta sitten, kun pitäisi päästä kuolleen läheisen älypuhelimeen, että saa sometilit suljettua, Enter ry:n toiminnanjohtaja Juulia Andersson sanoo.
Kuoleman kohdatessa läheisillä on paljon asioita käsiteltävänä ja hoidettavana. Andersson on huomannut, että tässä yhteydessä ongelmat digijäämistön selvittämisessä voivat joskus olla ylivoimaisia.
– Olemme Enter ry:ssä kirjoittaneet juuri näitä tilanteita varten kaksi opasta, joissa on paljon tärkeää asiaa digijäämistön hoitamisesta.
Ennakointi helpottaa läheisten työtä
Ehdottomasti paras mahdollinen tilanne on Anderssonin mukaan se, kun ihminen on hoitanut digijäämistöä koskevat asiat jo eläessään.
Keskeisimpiä ennakointiin liittyviä toimia on salasanalistan koostaminen. Listassa olisi hyvä olla kaikkien käytössä olevien laitteiden ja käyttäjäprofiilien salasanat.
Toinen tärkeä ennakoinnin muoto on digitaalisen tahdon laatiminen. Monella on myös digitaalista omaisuutta, jonka kohtalo jää arvoitukseksi, ellei sitä ole testamentin yhteydessä ilmaistu.
– Digitaalisessa tahdossa ihminen voi ilmaista, mitä haluaa omalle digijäämistölleen tapahtuvan kuoleman jälkeen. Haluaako poistaa kaiken vai jättää jotakin nettiin, tai haluaako ylipäätään, että omaan tietokoneeseen ja käyttäjäprofiileihin kosketaan, Andersson tiivistää.
Kuoleman jälkeen puhelin ja sähköposti kannattaa pitää toiminnassa, sillä usein niitä tarvitaan käyttäjätilien sulkemisessa.
– Hyvin monissa palveluissa on tällainen kaksivaiheinen tunnistautuminen tai sähköpostivarmennus. Jos puhelin tai sähköposti suljetaan heti, ei käyttäjätilien sulkeminen onnistukaan kovin helposti, Andersson selittää.
Joissakin palveluissa, kuten Facebookissa, on nykyään mahdollista liittää käyttäjätiliin perintöyhteyshenkilö, jolla on oikeus hallinnoida tiliä henkilön kuollessa.
Käytäntö kuitenkin yleistyy hyvin hitaasti, mikä Anderssonin mukaan tekee ennakoinnista edelleenkin hyvin tärkeää.
Digijäämistön hoitaminen voi olla työlästä
Suurin haaste digijäämistön hoitamisessa on pääsy käyttäjätileille siinä tapauksessa, kun salasanalistaa ei ole tehty.
– Jos läheinen joutuu ottamaan yhteyttä jokaisen palvelun asiakaspalveluun, on kyseessä todella iso ja hidas työ. Usein palveluntarjoajat kysyvät esimerkiksi kuolintodistuksen, ennen kuin asian suhteen voidaan toimia, Andersson kertoo.
Tämän vuoksi Enter ry suosittelee, että jokainen tekisi inventaariota omasta digijäämistöstään ja esimerkiksi salasanalistan jo hyvissä ajoin eläessään.
– Tämä asia on ajankohtainen aivan kaiken ikäisille, sillä elämän tosiasiahan on, että emme voi koskaan ennustaa milloin lähtömme aika on, Andersson sanoo.
Enter ry:n laatimiin oppaisiin voi tutustua yhdistyksen netttisivuilla.
