Hyvältä työ näyttää vieläkin ja hyvin ovat kivet pysyneet paikoillaan.
Näin tuumailee Oriveden vuoden yrittäjänä palkittu Kulmasen Kiviveistämön Jari Kulmanen katsellessaan Tyrvään pappilan pihapiiriä.
Kiviveistämön piti tehdä pappilaan aluksi vain rakennuksen takapihalle vievän uuden ulko-oven eteen vanhalta vaikuttavat kiviportaat. Orivesiläistä osaamista pihassa on nyt kuitenkin runsaasti nähtävissä.
Yksi työ laajeni nimittäin lopulta puolitoistavuotta kestäneeksi projektiksi, jonka aikana Kulmanen uusi muun muassa polkuja reunustavat kivimuurit ja kivetykset, teki jalustoja taideteoksille ja valmisti kiviset istuinpenkit etupihalle.
Kulmanen toi paikalle myös kivet, joista sastamalalainen urakoitsija Hoikka&Hoikka rakensi lähelle rantaa amfiteatterin.
– Suomalaista kiveä, Kurun harmaata täällä on käytetty. Sitä tänne on viilattu ja sahattu malliinsa. Ja pitkällä juoksulla on tehty, silloin ne pysyvätkin paikoillaan, Kulmanen toteaa.
Pappila oli unelmatyö
Kirsi-Marja ja Jarmo Niemisen omistaman Tyrvään pappilan remontti valmistui syksyllä 2017 ja sen kunniaksi Niemiset järjestivät mukana olleille urakoitsijoille juhlat.
– Se oli samalla haikea ja iloinen juhla. Kohdetta oli ollut hieno tehdä, mutta hienoa oli myös, että se oli saatu valmiiksi, Kulmanen kuvailee.
Kulmaselle projekti oli tarkoittanut sitä, että hän ajoi joka viikko Orivedeltä kiviä pappilan pihaan ja asensi niitä paikoilleen yksin ja yhdessä muiden piha-asentajien kanssa.
– Kurun kiveä paikalle vietiin 300 tonnia eli noin 100 kuutiota. Yhdet auton renkaatkin siinä meni, kun tavaraa kuljetettiin paikalle.
Tyrvään pappilan kunnostus toi sen omistajille Sastamalan kaupungin vuoden 2017 kulttuuripalkinnon. Myös Kulmaselle se on ollut yksi viime vuosien unelmatöistä.
– Harvemmin töissä pitää todella tarkkaan miettiä, miten kivi saadaan istumaan maisemaan. Pappilassa piti. Lisäksi kaikki rakentajat tekivät kohdetta ihan hiton hienolla yhteishengellä, Kulmanen muistaa.
Siitä kiviyrittäjäkin halusi kiitoksensa kohteeseen jättää. Hän lahjoitti Niemisille luonnonkiven, joka oli muodoiltaan kuin kannel. Paikkansa veistos on löytänyt pappilan etupihalta.
Luminary oli käännekohta
Pelkästään pappilan urakkaa ei Kulmanen siihen aikaan tehnyt. Työn alla oli myös Luminary-kerrostalo Tampereella.
– Teimme kaikki keittiötasot koko taloon, yhteensä 186 asuntoon, Kulmanen laskee.
Vaikka yritys oli tehnyt kivitasot jo Tampereella Skanskan suuriin Härmälänrannan ja Ratinanrannan kerrostalokohteisiin, toimi Luminary käännekohtana veistämön toiminnalle. Vuoteen 2017 asti yrityksen tärkeimmät kivijalat olivat olleet nimittäin pihakivet ja hautakivet.
– Sitten keittiötouhu alkoi kunnolla ja tasot ovat nyt tärkein osa toimintaamme. Tällä hetkellä pystymme tekemään pitkälti toistatuhatta keittiötä vuodessa. Me otamme mitat kohteista itse, valmistamme tasot ja asennamme ne paikoilleen, Kulmanen sanoo.
Tasot valmistetaan kiviaihioista. Leppähampaalla sijaitsevan veistämön pihaan materiaali saapuu suurina levyinä.
– Verstaalla sahaamme levyistä mittojen mukaisia aihioita. Sen jälkeen tason reunat hiotaan ensin reunahiontalinjalla ja hionnat viimeistellään vielä viisteiden ja kulmien osalta käsin. Lavuaarien ja muiden aukkojen paikat tehdään vesileikkurilla, Kulmanen kertoo.
Isoja kohteita on ollut, mutta nyt tilanne on karu
Vuonna 2018 hankitun vesileikkurin myötä tasojen valmistus onkin nopeutunut huomattavasti.
– Sitä ennen teimme aukot tasoihin käsin. Porasimme ensin pieniä reikiä eli piirsimme altaat niiden avulla. Sitten avasimme aukot rälläkällä ja sahalla. Siinä joutui aika monta kertaa välppäämään, että kaikki aukot saatiin kohdilleen.
Viime vuosina kohteiden koot ovat vain kasvaneet, joten tehokkuudelle on ollut tarvetta. Kiirettä yrityksellä meinasi kuitenkin pitää, kun Espoossa olevaan kohteeseen piti toimittaa tasot yhteensä 400 asuntoon ja samaan aikaan piti tehdä vielä muitakin töitä.
– Lähdimme pienestä liikkeelle ja yhtäkkiä volyymit olivat tuollaisia. Venyä piti aika lailla ja töitä tehdä seitsemänäkin päivänä viikossa. Välillä on ollut raskasta, mutta mukava se oli huomata, että pystyimme koko ajan hoitamaan myös useampaa kohdetta samaan aikaan. Koko ajan se työ opetti, Kulmanen toteaa.
Tasourakat ovatkin vieneet Kulmasta pitkin Suomea. Nyt kovaksi kiihtynyt tahti on kuitenkin niiden suhteen hiljentymässä.
– Rakennuspuolen tilanne on karu. Vaikka olemme saaneet urakoita, niin kohteiden rakentamista ei ole aloitettu. Meillä on vielä onneksi Tampereella ja Jyväskylässä tekemistä, mutta keväästä ei uskalla sanoa vielä yhtään mitään.
Kivestä löytyi isoisän nimmari
Hyvä puoli on se, että yrityksellä on muitakin tuotantosuuntia. Ajatuksena Kulmasella onkin jo ollut, että tasojen tekeminen voisi siirtyä pikkuhiljaa nuorempien vastuulle.
– Silloin minä voisin laittaa verstaalle vähän isomman hautakivinäyttelyn. Voisin myös tehdä pihapuolen juttuja, muureja ja rappusia. Erikoisjuttujakin olisi mukava tehdä, esimerkiksi takkoja, sillä tykkään tehdä kivitöitä käsin. Se on nimittäin aikamoista terapiaa, kun pääsee oikein kunnolla lyömään kiveä.
Hautakivien valmistajana yrityksellä onkin jo pitkät perinteet. Niitä alkoi tekemään jo Kulmasen isoisä, yrityksen perustanut Martti Kulmanen. Hänen nimeensä Kulmanen on törmännyt myös konkreettisesti.
– Olin kunnostamassa vanhaa sukuhautaa Oriveden hautausmaalla. Olin aina ajatellut, että siinä kivessä on ollut jumalaton työ. Tekemiseen on sen ajan vehkeillä voinut mennä koko talvi. Se olikin sitten aika hieno tunne, kun kivestä löytyi isoisän nimikirjoitus. Ja minä pistän siinä vuosien päästä samaa kiveä kuntoon. Ihan uskomaton juttu.
Rakennuskivitöistä yritys tunnetaan hyvin muualla
Kiviveistämö on tehnyt kivityöt muun muassa Tampere-talon ensimmäiseen laajennukseen. Yrityksen kädenjälki näkyy myös Turussa Sokos Hotel Seurahuoneella, Tampereen linja-autoasemanpihassa ja Pinninkadun sillassa Viinikassa.
Ensimmäisen ison urakkansa yrittäjänä Kulmanen sai vuonna 2001, kun yritys pääsi tekemään Finlaysonin sisällä Media 54:n seinät. Sen jälkeen pamahti kunnolla: urakaksi tuli Ylöjärven kaupungintalo.
– Silloin vähän jännitti, sillä tiesin sen olevan monivaiheinen projekti. Teimme rappuja, muureja ja kaikkea muutakin. Oli kuitenkin hienoa päästä lähes vasta aloittaneena yrittäjänä mukaan projektiin ja hyvinhän se sitten myös meni.
Rohkeutta isoihin urakoihin mukaan lähteminen on vaatinut, ja ne ovat vaatineet työn tarkkaa suunnittelua. Työtä Kulmanen ei kuitenkaan koskaan ole pelännyt.
– Hienoissa jutuissa olen saanut olla mukana. Rakennuskivipuolella meidät varmasti tunnetaankin paremmin Oriveden ulkopuolelle kuin kotipitäjässä. Mutta hyvä paikka Orivesi on yrittää ja täällä on todella paljon osaamista. Siitä kertoo sekin, että esimerkiksi Tampereen työmailla on ollut paljon orivesiläisiä yrityksiä tekemässä töitä, Kulmanen sanoo.
Pää on pidettävä kylmänä
Perheyrityksen pitkää historiaa Kulmanen onkin oppinut arvostamaan oman iän karttuessa aivan uudella tavalla.
– Vasta tässä iässä suvun perinne on alkanut nousta mieleen. Olen ruvennut miettimään, että tämähän on tosi hieno asia, että teen tätä työtä.
Kulmasen isoisä Martti perusti yrityksen vuonna 1936. Hänen jälkeensä vastuun yrityksestä otti Kulmasen isän veli Pauli ja lopuilta puikkoihin tarttui myös Kulmasen isä.
– Kun tuli se tilanne, että isä ei jaksanut työtä enää tehdä, päätin, että minä jatkan. Jo vuonna 1992 olimme muuttaneet yrityksen osakeyhtiöksi, mutta kunnolla veistämöllä aloitin, kun lopetin työt Fazerilla vuonna 1999.
Myös puoliso Kati tekee töitä yrityksessä: hän ottaa tilauksia vastaan ja hoitaa paperitöitä. Poika Antti on myös yrityksen toiminnassa mukana nyt täysipäiväisesti.
– Vävypoika on ollut myös hommissa ja on tulossa nyt uudestaan. Hän kävi kivikoulun tässä välillä. Toivottavasti yritys saa vielä paljon lisävuosia, vaikka kovat ajat ovatkin tulossa, Kulmanen sanoo.
Kulmanen itse on oppinut, että pää on pidettävä kylmänä etenkin silloin, kun menee hyvin.
– Korkealta tullaan myös nopeasti alas, joten mopo ei saa lähteä keulimaan. Koko ajan on muistettava pitää kulurakenne kunnossa. Lisäksi pienillä ja keskisuurilla yrityksillä oman työn osuus on aina suuri. Omaa työaikaa on venytettävä, että pysyy pystyssä.
