Yli- ja alinopeudet ärsyttävät eniten, samoin puskurissa kiinni roikkuminen: ”Huono näkö, pitää ajaa aivan toisessa kiinni, ettei eksy!”

Luulisi, että kiertoliittymiin on jo totuttu, mutta vuosienkin jälkeen niissä ajaminen saattaa tökkiä. ”Liikenneympyrään ei osata jouheasti mennä, odotellaan ja ihmetellään”, kuvailee yksi kyselyyn vastanneista. Yhtä lailla ärsyttävät he, jotka eivät käytä vilkkua ympyrästä poistuessaan. Aihtiantien ja Kääjäntien kiertoliittymässä liikenne eteni ainakin kuvaushetkellä rivakasti ja kaikki kertoivat aikeistaan toisille vilkkua näyttämällä. Kuva: Anne Kotipuro

”Eksymisen pelkoko lienee syynä siihen, että pitää ajaa aivan toisessa kiinni?” Tätä epäili yksi paristakymmenestä liikenneaiheiseen verkkokyselyymme vastanneesta.

Mikä erityisesti ärsyttää liikenteessä, kysyimme lukijoilta, ja löytyihän niitä ärsytyksen aiheita. Vastaajista 70 prosenttia kertoi autoilijoiden toiminnan nostattavan eniten verenpainetta.

Neljällä pahin ärsytyksen kohde olivat mopot ja muut kaksipyöräiset moottoriajoneuvot. Kaksi vastaajaa löysi eniten sanomista pyöräilijöiden toiminnasta.

”Jalankulkijana olen se heikoin osapuoli, siksi koetan pitää silmät selässäkin”

Eräs jalankulkija harmitteli, että pyöräilijät ja sähkölautailijat ajavat todella kovaa. He monesti puikkelehtivat jalankulkijoiden joukossa, vaikka olisi pyörätie. Vastaantuleva pyöräilijä oli hiljattain ajaa lukijamme päälle, koska naputteli kännykkäänsä kovassa vauhdissa. Kun jalankulkija karjaisi lujaa, pyöräilijä huomasi hänet viime tipassa.

– Olen tiedostanut sen, että jalankulkijana onnettomuuden sattuessa olen se heikoin osapuoli. Sen vuoksi koetan pitää silmät selässäkin. Siinä on varmaankin parannettavaa, lukijamme tunnustaa, mutta kertoo ainakin yrittävänsä.

– En poukkoile suin päin kadulle. Yritän jalankulkijana ottaa kaahaavat pyöräilijät huomioon niin, että en astu sivulle äkkiarvaamatta, hän tarkentaa.

Toinen pyöräilijöitä moitiskellut harmitteli, kun nämä ajavat katsomatta tielle eivätkä ota huomioon jalankulkijoita.

”Siirtyessään ratin taakse sama porukka jatkaa sitten tällä mitävälii-asenteella”

”Keuliminen, pelleily, ääliömäinen riskinotto muun liikenteen seassa ja yleensäkin yleisten liikenneväylien käyttäminen hiekkalaatikon jatkona. Siirtyessään ratin taakse sama porukka jatkaa sitten tällä mitävälii -asenteella, ja tuloksista uutisoidaan säännöllisesti, kun nicopettereiden autoja on katollaan/kyljellään/katkenneina ja kyydissä olleita viety sairaalaan tai ruumishuoneelle”, tiivisti eräs lukija liikenneilmaston.

Yllättäviä vaaratilanteita ovat aiheuttaneet hirvieläimet ja ylläriohittajat, yhtä arvaamattomia molemmat.

Toistakin vastaajaa ärsyttävät ”pikkupojat, jotka temppuilevat parkkipaikoilla autojen seassa ja rallaavat mopopojat. Välillä on todella vaarallisia tilanteita keskustassa, ja jos ystävällisesti sanoo jotain, niin keskisormea näytetään.”

Turhanaikaista rälläämistä ja keulimista muun liikenteen joukossa tapaa usein Orivedelläkin.

Älyttömät ohitukset 9-tiellä ja autoilijat, jotka eivät osaa käyttää vilkkua

Entäs autoilijat? Kyselyyn vastanneet nimesivät ärsytyksen aiheeksi varsinkin älyttömät ohitukset 9-tiellä. Ne ovat tilanteita, kun ohitetaan liian pienessä raossa ja tulee kiire omalle kaistalle. Ohi mennään myös risteysalueilla ja kaarteissa, sulkuviivoista piittaamatta.

– Ohituskaistat ovat käytännössä tulleet ylinopeuskaistoiksi. Eniten ärsyttää raskaan liikenteen ylinopeudet. Monesti 80 kilometrin rajoitusalueilla rekat ajavat puskurissa kiinni. Eikö Laukaan onnettomuus opettanut mitään? hämmästelee yksi vastaaja.

– Ihmetyttää ajotapa, kun ajaa Tampereelta moottoriliikennetietä 110 mittarissa, niin joku kiireisempi päräyttää ohitse ja ajaa seuraavasta rampista pois. Tätä tapahtuu lähes joka kerta esimerkiksi. Linnainmaan liittymässä, kuvailee eräs lukijamme.

Lisäksi vastaajien mukaan vilkun käyttö on unohtunut taajamissa, tai sitä käytetään väärin. Esimerkiksi Tampereelta tullessa vilkutetaan oikealle eli näyttää siltä kuin käännyttäisiin Orivedelle ja mennäänkin Ruovedelle päin.

Yllättäviä vaaratilanteita on syntynyt myös jalankulkijoita kohdattaessa ”Nuoriso kävelee kuulokkeet korvilla ja räplää kännykkää. Yllättäen kääntyykin suojatielle.”

– Hyvin harva antaa tietä, jos pitäisi mennä tien yli, tulee terveisiä myös autoilijoille.

Nyt käsi sydämelle: Et kai sinä aja tässä kohtaa pysähtymättä? Ainakin eräs vastaajamme katsoi, että hyvin harva antaa tietä, jos pitäisi mennä tien yli. Arkistokuva

Alinopeuskin harmittaa, etenkin jos ohituskaistalla auto kuitenkin kiihtyy

Verenpainetta nostaa, kun autolla ajetaan alinopeutta ja keskellä tietä. ”Ohituskaistalla auto sitten kulkeekin 110 km/h. Liikenneympyrään ei osata jouheasti mennä, odotellaan ja ihmetellään.”

– Ei ajeta sallittua nopeutta vaan nutataan reilusti alinopeutta, harmittelee lukija, jolle on myös sattunut erinäisiä vaaratilanteita vilkun unohtamisesta: Käännytään ilman vilkkua ja lyödään jarrut yhtäkkiä kiinni. Jos itse yrittää pitää turvavälin, siihen kiilaillaan.

Eivät ole vastaajammekaan synnittömiä. Omiksi virheiksi on listattu toisinaan liian raskas kaasujalka, ennakointi tai siis itse asiassa sen vähyys, vilkun käytön unohtaminen tai puutteet toisten huomioimisessa. Oman alinopeudenkin on yksi vastaaja ratin takana tunnistanut.

Yksi vastaaja tiivisti omat kehittämiskohteensa näin: ”Nopeusrajoitukset ja muutenkin nöyrempi asenne”.

Toinen ohjeisti itseään kohti parempaa liikenneturvallisuutta: ” Keskityn ajamiseen ja ajan rauhallisesti.”

Kolmas lisäsi: ”Harvemmin niitä nopeusrajoitusmerkkejä ihmisten kiusaksi asetellaan.”

Leave a Comment