Äänestäjiä oli käynyt Rovastinkankaan koulun äänestyspaikalla yhtä vilkkaasti kuin muissakin vaaleissa – ”Toivottavasti tämä tarkoittaa sitä, että nukkuvien puoluekin on lähtenyt liikkeelle”

Eduskuntavaalit 2023, äänestyspäivä
Rovastinkankaan koulun äänestyspaikalla vaalivirkailijoina toimivat muun muassa Kirsi-Minna Koskela ja Nina Karhu-Pohjala. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Oriveden eteläisen äänestysalueen äänestyspaikalla Rovastinkankaan koululla oli äänestäjiä käynyt tasaiseen tahtiin heti aamusta alkaen.

Puoli neljän aikaan iltapäivällä vaalivirkailijoiden tukkimiehenkirjanpito osoitti, että äänestämässä oli käynyt jo lähes 500 henkilöä.

– 480 näyttää olevan tarkkaa määrä. Aamulla oli heti oven takana väkeä tulossa, kun äänestyspaikka avautui, vaalivirkailija Pekka Kolu totesi.

Kolun tehtävänä oli leimata äänestäjien äänestysliput ja antaa äänestäjän pudottaa se vaaliuurnaan. Vieressä istui Jari Salminen, joka tukkimiehen kirjanpidolla merkitsi muistiin äänestämässä käyneiden määrää.

Lue myös: Vieläkö ääni on antamatta? Sunnuntaina ehtii, mutta äänestyspaikkoja on vähemmän – Länkipohjassa ei ollenkaan

Vastaavaa tilastointia teki vaalilautakunnan puheenjohtaja Pasi Hietala ojentaessaan äänestämään tulleille äänestyslippuja.

– Tämä auttaa meitä siinä, että meillä on heti äänestämisen päättymisen jälkeen tieto siitä, kuinka paljon täällä on äänestäjiä käynyt. Varmistuskin on hoidettu, kun tilastointia hoidetaan kahdessa kohtaa, Hietala ja Salminen totesivat.

Kolmattakin kirjanpitoa äänestyspaikalla pidettiin. Kirsi-Minna Koskela nimittäin merkitsi omaan ruutupaperiinsa viivoja sarakkeisiin sen mukaan, oliko paikalle tuleva äänestäjä mies vai nainen.

– Nämä tiedot meidän pitää toimittaa heti eteenpäin, kun äänestys on päättynyt. Näistä merkinnöistä määrät on helppo ja nopea laskea, Koskela totesi.

Eduskuntavaalit 2023, äänestyspäivä
Ääntenlaskentatila on jo valmis. Iltakahdeksan jälkeen numeroiden kohdalle ryhdytään pinomaan äänestyslippuja. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Ääntenlaskentaan on käytettävissä noin kaksi tuntia

Vaalilautakunta oli valmistellut äänestyspaikan kuntoon edellisenä päivänä. Myös ääntenlaskentapaikka eli äänestystilan vieressä oleva luokkahuone oli laitettu silloin kuntoon.

– Kun äänestys päättyy, niin tässä me sitten laskemme äänet. Jokainen ehdokasnumero on kirjoitettu maalarinteipin palaan ja ne on liimattu näille pöydille numerojärjestykseen. Numeroiden kohdalle pinoamme liput, joissa kyseinen numero on, Hietala sanoo.

– Meillä on täällä kokenut, useat vaalit läpi käynyt vaalilautakunta. Tämä on havaittu selkeäksi tavaksi, jotta laskenta etenee sutjakkaasti, vuodesta 2016 lähtien vaalilautakunnan puheenjohtajana toiminut Hietala kertoo.

Äänten laskentaan vaalivirkailijoina päivän aikana toimineet saavat lisävahvistusta vaalilautakunnan varajäsenistä. Laskennan pitää nimittäin edetä jouhevasti.

– Meillä on noin kaksi tuntia aikaa laskea tällä alueella annetut äänet. Sitten ne on saatava mukaan kuljetukseen, joka vie ne Tampereelle. Siellä tehdään tarkastuslaskenta sillä aikataululla, että keskiviikkona voidaan kertoa vaalien vahvistettu tulos.

Kun kaikki äänestysliput on saatu pöydälle oikean numeron kohdalle, äänet lasketaan ja määrä merkitään.

– Silloinkin etenemme numerojärjestyksessä ja yksi henkilö sanoo äänimäärän ja yksi henkilö kirjaa sen. Muuten on vaarana, että tapahtuu sekaannuksia, Hietala sanoo.

Eduskuntavaalien ääntenlaskentaa Hietala pitää vielä varsin yksikertaisena, mutta toki tarkkuutta vaativana.

Toisenlainen tilanne voi olla edessä vuonna 2025, jolloin aluevaalit ja kuntavaalit aiotaan näillä näkymin järjestää samana päivänä. Niitä ennen pidetään toki vielä ensi vuonna presidentinvaalit ja europarlamenttivaalit.

Eduskuntavaalit 2023, äänestyspäivä
Vaalivirkailija Pekka Kolun tehtävänä oli leimata äänestysliput. Hänen vieressään Jari Salminen piti tukkimiehen kirjanpitoa annetuista äänistä. Toisella puolella äänestyspaikka Pasi Hietala piti samanlaista kirjanpitoa annetuista äänestyslipuista. Kuva: Jaana Ala-Lahti

Yhtä vilkasta kuin aiemminkin

Orivedellä äänestettiin tällä kertaa ennakkoon innokkaammin kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Lue myös: Orivedellä äänestettiin ennakkoon aktiivisemmin kuin edellisissä eduskuntavaaleissa – Juupajoella ennakkoäänestystahti pysyi ennallaan

Hietalan mukaan Oriveden eteläisellä äänestysalueella varsinaisena vaalipäivänä äänestäneiden määrä on pysynyt kuitenkin vaaleista toisiin aika tasaisena.

– Määrä on kyllä pysynyt aika samana ja ihan yhtä vilkkaalta tänäänkin on vaikuttanut kuin aiemmin. Toivottavasti tämä nyt sitten tarkoittaa sitä, että nukkuvien puoluekin on lähtenyt tällä kertaa liikkeelle, Hietala toteaa.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa koko maan äänestysprosentti oli 72,1. Pirkanmaalla äänioikeuttaan käytti tuolloin 73,7 prosenttia äänioikeutetuista.

Oriveden äänestysprosentiksi tuolloin muodostui 72,6 ja Juupajoen äänestysprosentti oli 69,2. Ennakkoon vuonna 2019 Orivedellä äänioikeutetuista äänesti 42,2 prosenttia. Juupajoella ennakkoäänestysprosentti oli tuolloin 40,8.

Äänestyspaikat sulkeutuvat kello 20. Vaalien alustavan tuloksen uskotaan olevan selvillä puoleen yöhön mennessä.

Eduskuntavaalit 2023, äänestyspäivä
Rovastinkankaan koululla oli myös vaalikahvila, jonka tuotto meni viidennen luokan retkikassaan. Tanja Riihimäki kertoi, että kahvilan pitämisellä haluttiin kertoa nuorille ja välittää eteenpäin perinnettä myös siitä, mistä vaalikahveissa on kyse. Avoinna kahvila oli ollut aamusta asti ja auki sen luvattiin olla siihen saakka, kun tuotteita riittää. Kuva. Jaana Ala-Lahti

Leave a Comment