Maassamme on 19 maakunnallisesti toimivaa osuuskauppaa, joista toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakon luotsaama Pirkanmaan Osuuskauppa on valtakunnallisesti tunnettu ja arvostettu innovatiivisuudestaan. Elintarvikekaupan myyntieuroilla mitattuna Suomen toiseksi suurin osuuskauppa POK on keskittynyt runsaan vuosikymmenen ajan ruokakauppaan. Mäki-Ullakon mukaan ratkaisu on osoittautunut oikeaksi ja viisaaksi. Pian toimitusjohtajuutensa jättävä Mäki-Ullakko korostaa, että koko vähittäiskaupan historian mielenkiintoisimmat vuodet ovat vasta pian käsillä.
Kauppaneuvos Timo Mäki-Ullakko on henkeen ja vereen osuustoimintamies. Hän aloitti S-ryhmän kaupallisessa kenttäkoulutuksessa vuonna 1987 ja toimi sen jälkeen erilaisissa tehtävissä ryhmän sisällä. Mäki-Ullakosta tuli vuonna 2001 Pirkanmaan Osuuskaupan talousjohtaja, jolta paikalta hän nousi POK:n toimitusjohtajaksi vuonna 2007. Mäki-Ullakko on vuonna 1983 syntyneen POK:n kolmas toimitusjohtaja. Hänen nimekkäitä edeltäjiään olivat Ulla-Maija Tolonen ja Esko Kuusela.
Mäki-Ullakko muistuttaa, että perinteinen osuuskauppa on ollut kautta aikojen monitoimialayritys. Niillä on muun muassa rautakauppaa ja autokauppaa.
– Kun aloitin työni osuuskaupassa, havaitsin hyvin nopeasti, että eri kaupan alat kilpailevat tosissaan keskenään. Ne taistelivat esimerkiksi voimavaroista, investoinneista sekä liikepaikoista.
Mäki-Ullakko herätti oman osuuskauppansa johtoryhmässä pohdinnan, onko moisessa talon sisäisessä mittelössä mitään järkeä. Toimitusjohtaja muistaa hyvin, miten ruudinherkkä asia oli. Hänen kyseenalaistamallaan toimintakulttuurilla oli puolustajansa mutta uusille tuulille löytyi myös ymmärtäjiä.
– Pidän 2010-lukua erittäin tärkeänä merkkipaaluna POK:n historiassa. Silloin saimme laajassa rintamassa, yhdessä valmistamamme strategian, joka keskittyi synergiaan. Koko suunnitelmamme ydin oli yksi ja sama eli yhteinen asiakas. Aiemmin kaiken tekemisen ja toiminnan keskiössä oli kunkin toimialan oma kasvu.
Mäki-Ullakko korostaa, että POK nosti kirkkaasti ruoka-asiakkaan korkeimmalle korokkeelle. Uusi linjaus merkitsi totaalisesti sitä, että kaikki POK:n toiminnot peilattiin vain ja ainoastaan ruoka-asiakkaan lähtökohdista.
– Muun muassa käyttötavara- ja kukkakauppa sekä ravintolapalvelut alettiin rakentaa ruoka-asiakkaan silmin, odotuksin ja tarpein.
Mäki-Ullakko pitää POK:n kasvun ja kehityksen kulmakivenä ruoka keskiössä -strategiaa.
– Koko organisaatiomme on puhaltanut sitoutuneesti yhteen suuntaan.
Mäki-Ullakko toteaa, että POK:n pilotoimaa polkua on seurattu koko S-ryhmässä tarkasti.
– Maakunnat muodostavat keskenään kovin erilaisia asiakaskuntia ja -tarpeita. Väkirikas ja nuorekas Pirkanmaa on tarjonnut meille hedelmällisen maaperän.
Mäki-Ullakko huomauttaa, että POK:lla tulee olemaan peräti 12 Prismaa, kun monella osuuskaupalla niitä on vain yksi.
– Tusina Prismaa on paljon. Huomionarvoista on, etteivät Prismamme ole samanlaisia. Kukin Prisma on rakennettu palvelemaan oman reviirinsä, toiminta-alueensa tarpeita. Lippulaiva Prismassamme Kalevassa on vuodessa noin viisi miljoonaa asiakaskäyntiä, kun seutukaupunki Sastamalan Prismassa on vuodessa miljoona asiointia. Molemmat täyttävät paikkansa.
– On totta, että meillä on Pirkanmaalla suhteellisen pienellä alueella verraten suuri määrä Prismoja. Ne ovat kaikki kannattavia.
Mäki-Ullakko huomauttaa, että POK:n toimipaikkakartalla merkittävä muutos on tapahtunut ravintoloiden maailmassa. Vielä 10-15 vuotta sitten osuuskaupan ravintolat monipuolistivat esimerkiksi Tampereen keskustan ravintolatarjontaa.
– Nykyään ravintoloistamme suurin osa on Sokoksen ja Prismojen yhteydessä.
Mäki-Ullakko sanoo, että silmiinpistävä muutos on tapahtunut myös käyttötavarakaupassa. Se on sopeutettu asiakasvolyymiin.
– Näin olemme onnistuneet ratkaisemaan kannattavuusongelmiamme.
Kierrätyskauppa kasvaa merkittävästi
Timo Mäki-Ullakko esittelee innoissaan uutukaista second hand -osastoa Tampereen Sokoksen neljännessä kerroksessa.
– Tämä on vielä koko maassamme täysin ainutlaatuinen kestävän muodin kerros. Second hand -osaston ohella paikassa on tarjolla pukeutumisen ompelu-, korjaus- ja tuunauspalveluja.
Lisäksi Sokos-tavarataloketju ja second hand -muodin verkkokauppa Emmy aloittavat yhteistyön, jonka odotetaan kasvattavan vaatteiden kierrättämistä sekä käytettyjen vaatteiden markkinaa merkittävästi koko Suomessa.
Sokos on Suomessa ensimmäinen tavarataloketju, joka tuo vaatteiden kierrätysmahdollisuuden asiakkaiden ulottuville tällä laajuudella. Suomalaisten vaatekaapeissa lymyää käyttämättömänä rahanarvoisia aarteita. Yhteistyön tavoitteena on pidentää vaatteiden, asusteiden ja jalkineiden käyttöikää ja helpottaa käyttökelpoisten ja hyväkuntoisten vaatteiden kierrättämistä.
Mäki-Ullakko on vakuuttunut siitä, että eri tavaroiden kierrätys yleistyy ja kasvaa. Kierrätyksestä tulee keskeinen osa jokapäiväistä kauppaa.
– Kierrätystavaroiden ympärille kehittyviä palvelukonsepteja nähdään aivan varmasti lähivuosina enemmän ja enemmän.
Mäki-Ullakko nostaa kiinnostavien ja seurattavien kehityspolkujen kärkeen viimeinen kilometri -kuljetuspalvelun. POK toteuttaa parhaillaan asiasta pilottia.
Miksi S-ryhmän osuuskaupat ovat onnistuneet?
Koko S-ryhmä, sen yhtenä toimijana Pirkanmaan Osuuskauppa, on onnistunut liiketoimissaan erinomaisesti.
Timo Mäki-Ullakko toivoo, että jokin tai jotkin yliopistot tutkisivat seikkaperäisesti, miksi osuustoimintapohjalla toimivat osuuskaupat ovat saavuttaneet vankan jalansijan juuri suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Muistamme hyvin, miten monialakonserni Tradeka ei onnistunut, ja se myi kauppansa pois.
Mäki-Ullakko uskoo, että S-ryhmän ja siihen kuuluvien maakunnallisten osuuskauppojen pärjääminen on pitkälle kiinni kulttuurista ja arvoista. Ne ankkuroivat toiminnan luontevaksi osaksi yhteiskuntaamme. S-ryhmä on pysyttäytynyt poliittisesti sitoutumattomana. Ykkösdraiverina on ollut edullisuus.
– S-ryhmä on enemmän poikkeus koko maailmassa. Osuustoimintapohjaisia ruokakaupan markkinajohtajia löytyy maamme lisäksi Sveitsistä.
Mäki-Ullakko taustoittaa, että Suomessa osuustoimintaan on turvauduttu pääomien puutteen takia. Osuustoiminta on tarjonnut keinon kerätä pääomaa.
– Sveitsissä ei ole puutetta pääomasta. Siellä yhteisöllisyys on osuustoiminnan kasvualusta. Lisäksi Sveitsi on suojannut markkinansa, mihin puolestaan Suomessa ei ole turvauduttu.
Mäki-Ullakon mielestä osuuskunta tarjoaa hyvän arvopohjan.
– Ylipäänsä pörssiyritykset ovat markkinajohtajia maailmalla.
”Fyysinen kauppa ei ole kuollut!”
Timo Mäki-Ullakko pitää välttämättömänä kaupan alan kansainvälistä seuraamista, vaikka runsaan 5,6 miljoonan kansalaisen Suomi onkin omalainen saarekkeensa globaalilla ruokakartalla.
– Maailmalla tärkein lause on: ”Fyysinen kauppa ei ole kuollut”. ”Mutta tylsä kauppa on kuollut!”
Mäki-Ullakon mielestä tylsien kauppojen aika on päättynyt Suomenniemelläkin.
– Kaupan on oltava tänä päivänä paljon enemmän kuin hyllyt ja tavarat.
Mäki-Ullakko kertoo, että alati kehittyvä ja laajeneva automatiikka mullistaa kauppaa. Automatiikan vallankumous uudistaa niin tavaroiden kuljettamisen kuin niiden keräilyn.
– Asiakasprofiili kirkastuu nykyisestään tulevaisuuden kaupassa. Digi, automaatio sekä tekoäly auttavat asiakasta kaikissa mahdollisissa asioissa. Yhteisenä nimittäjänä on helppous. Asiakas valjastaa kaikki apuvälineet etsimään hänen hyvinvointiaan ja hyvää oloa edistäviä vaihtoehtoja. Keskeisenä kriteerinä on lisäksi vastuullisuus.
– Jo lähitulevaisuudessa moderni tekniikka on kuluttajan apuna muun muassa kodin ruokahävikin pienentämisessä. On vain ajankysymys, kun jääkaapin tekniikkaa kertoo, minkä tuotteiden päiväykset ovat menossa vanhoiksi.
– Kuluttaja saa avukseen muun muassa ruokavalioita, allergioita tai diettejä koskevan informaation. Järjestelmät valitsevat kullekin sopivat elintarvikkeet, reseptit ja ostoslistat.
– Kassattomat kaupat ovat tulossa kovaa vauhtia. Henkilökunta vapautuu muihin tehtäviin.
– Kaupan alan suurin muutos on alkamassa. Kymmenen seuraavan vuoden aikana kauppa muuttuu historiallisella tavalla.
Mäki-Ullakko herättelee, että suomalainen osaaminen vähittäiskaupan ja toimitusketjujen suunnittelemisessa ja ratkaisuissa on kansainvälisesti huipputasoa. Hän ihastelee, että Relex solutions oli ykköspaikoilla tämän vuoden alkupuolella pidetyillä merkittävillä kaupanalan messuilla rapakon takana. Suomalaisyrityksen erikoisosaamista ovat toimitusketjun suunnittelu ja optimointi.
Pirkanmaan Osuuskauppa satsaa vuosittain erilaisiin selvityksiin, mittauksiin ja tutkimuksiin. Niiden tuottama tieto on Mäki-Ullakon mielestä elintärkeää.
Mäki-Ullakko odottaa paljon Itä-Suomen yliopistossa parhaillaan tehtävältä väitöskirjalta, jossa uppoudutaan POK:n identiteettiin.
Kisa työvoimasta ei ole tullut yllätyksenä
Suomalaista yhteiskuntakeskustelua hallitsee vahvasti työvoiman saatavuus ja sen riittävyys. Timo Mäki-Ullakko sanoo, ettei työvoimapula ole voinut tulla kenellekään täytenä yllätyksenä. Hänen mukaansa koronavuodet kärjistivät työvoimatilannetta.
– Nykytilanne on ollut aistittavissa ja ennakoitavissa kymmenen viime vuoden ajan. Ongelman juuret ovat syntyvyyden ja kuolleisuuden huonossa suhteessa.
Mäki-Ullakko herättelee, että työvoiman riittävyys on yhteiskuntamme suurin haaste, mikäli ongelmaa ei onnistuta ratkaisemaan. Työperäinen maahanmuutto on realistinen lääke.
– Hyväksymmekö tämän?
Mäki-Ullakko kertoo, että POK on nostanut työntekijähaasteen kriittisten menestystekijöiden kärjeksi.
– Toteutamme jo nyt kaikessa tekemisessämme ihmiset ensin -kulttuuria. Mitä paremmin huolehdimme koko henkilöstöstämme, sitä vahvempi olemme työmarkkinoilla. Meidän on voitettava kisa henkilöstöstä.
Mäki-Ullakko uskoo, että POK on hyvällä tiellä, sillä työyhteisötutkimukset ovat jo viime vuosien ajan kertoneet kannustavia tietoja.
POK:lla on 3 200 työntekijää.
Pirkanmaa tarjoaa mahdollisuuksia
Timo Mäki-Ullakko teroittaa, että 533 000 asukkaan maakunta on Pirkanmaan Osuuskaupalle koko toiminnan perusta. Tampereen kaupunkiseudulla asuu runsaat 400 000 pirkanmaalaista ja reippaat 130 000 maakuntalaista muissa kaupungeissa ja kunnissa.
– Alueemme on mahdollistaja! Meillä ei ole Suomessa monia kasvualueita. Meillä on vastuu olla reviirimme arvoinen.
Mäki-Ullakko muistuttaa realismista, ettei muuttotappiosta kärsivillä maakunnilla ole samanlaisia mahdollisuuksia ja voimavaroja kehittää toimintaansa.
Toimitusjohtaja kiittelee vuolaasti POK:n henkilökuntaa, johtoryhmää, hallitusta, hallintoneuvostoa ja edustajistoa. Koko organisaatio toimii samoilla arvoilla yhdessä valittujen päämäärien saavuttamiseksi.
– Nykyinen edustajisto esitti toiveita kaupan kehittämiseksi. Edustajista hyvin monet nostivat esille lähiruoan. Olemme satsanneet lähiruokaan. Palkkasimme lähiruokalähettilään, joka on vieläkin maamme ainoa. Tällä hetkellä valikoimissamme on peräti 173 pirkanmaalaisen lähituottajan tuotteita. Parasta on, että tuottaja voi valita, missä myymälöissämme hänen tuotteitaan on. Pointti on siinä, ettei meillä ole sataa samanlaista kauppaa.
POK:n verollinen myynti nousi viime vuonna ennätykselliseen 1,3 miljardiin euroon ja liikevaihto ensi kertaa osuuskaupan historiassa yli miljardin euron. Toiminnan tulos oli hieman yli 24 miljoonaa euroa. Hyvän myynnin myötä myös Pirkanmaan Osuuskaupan asiakasomistajille maksetun bonuksen määrä kipusi viime vuonna kaikkien aikojen korkeimpaan lukuun, 43 miljoonaan euroon.
MATTI PULKKINEN
