– Oli kierretty katsomassa rantatontteja jo vähän aikaa, sillä halusimme asunnon ja kesämökin samaan osoitteeseen. Tytär ja vävypoika tämän hoksasivat marjastaessaan, että tänne oli erotettu kepein tontteja, neljä yhteensä.
Kangasalla kotileipomoa ja kahviota vuoteen 2011 pitänyt Aron pariskunta sai selville, että Vassarinlahden rantatontit omisti Hippoksen säätiö. Säätiön kangasalalainen edustaja tuli esittelemään tontteja. Paikalla oli toinenkin pariskunta, jota sama tontti kiinnosti.
– He jäivät miettimään nähdäkseen, mihin suuntaan aurinko laskee. Ei me kauan katsottu, kun sanottiin, että tämä on meidän. Naapuritonttikin meni heti kaupaksi, mutta auringonlaskua odotellut pariskunta jäi ilman tonttia.
Oli vuosi 2002, ja kaupanteon jälkeen ryhdyttiin heti tonttia raivaamaan. Rakentaminen alkoi seuraavana keväänä, ja muuttopäivä oli 14.4.2004.
Talvilämpimyys otettiin huomioon jo rakentaessa
Aroilla oli jo rakentaessaan ajatus, että hirsihuvilasta tulee heille vakiasunto, ja vaatimukset oli helppo ottaa siinä vaiheessa huomioon: vesikiertoinen lattialämmitys, paksut hirsiseinät ja kolminkertaiset ikkunat. Rakennuslupa irtosi poikkeusluvalla, helposti kuitenkin.
Siihen aikaan sai vielä tehdä osoitteenmuutoksen mökille. He muuttivat kirjansa Orivedelle saman tien ja kävivät Suomasemasta töissä Kangasalla. Kun leipomolle löytyi vuonna 2012 jatkaja, he jatkoivat muissa töissä, Kirsi Aro entisessä ammatissaan perushoitajana pari vuotta ja Raimo Aro kiinteistönhoitajana vuoteen 2017.
– Työ leipomossa oli aika rankkaa, meilläkään ei ollut vieraita töissä. Neljän–viiden aikaan lähdimme töihin, ja loppupäivät viiteen asti vuoroteltiin niin, että toinen pääsi aiemmin kotiin. Kun jatkaja löytyi, kannatti heti tehdä kaupat.
Parikymmentä vuotta he painoivat pitkää päivää ja korkeintaan viikon lomaa malttoivat vuodessa pitää, joten nyt on nautittu pitämättömistä lomista. Pariskunta pitää matkustelusta, ja reissussa ollaan jonkun kerran vuodessa.
Myös neljän tyttären kaikki seitsemän lastenlasta asuvat lähellä Kangasalla, nuorinkin meni juuri kouluun ja vanhin on jo 17-vuotias. Korona-ajan he oleskelivat tiiviisti mökillään.
Asiantuntijat avuksi – energiatehokkuuden vaatimus yllätti hakijat
Kun heidänkin kotikulmansa muuttuivat kaava-alueeksi ja vieläpä kuuluivat omakotiasumisen edullisuusvyöhykkeeseen – Kirsi Aro tarkistaa termin papereistaan – he alkoivat tosissaan puuhata taloaan vakiasunnon statukseen.
Lupa.fi-palvelun kautta otettiin yhteys rakennustarkastajaan ja saatiin Esko Mäntysaarelta Oriveden rakennusvalvonnasta hyvät neuvot, miten se tapahtuu.
Ympäristölautakunta myönsi poikkeusluvan muutokseen tämän vuoden maaliskuussa. Perustelut olivat selkeät: ollaan sähköverkossa, on kunnallistekniikka eli vesi ja viemäri, jätehuolto on järjestetty sekä perille tie, johon pääsee hälytysajoneuvolla.
Kun alettiin koota muutosrakennuslupaan tarvittavia papereita ja oli hankittu naapureilta suostumus, rakennustarkastaja ehdotti ulkopuolisen asiantuntijan ottamista mukaan hakuun. Siitä eteenpäin asiaa hoiti rakennusalan yrittäjä Veikko Savinainen.
Suurin mutta oli nimittäin vielä edessä: energiaselvitys ja energiatehokkuuden saaminen raja-arvon alle. Se oli aika reippaasti yli vaadittavan luvun, suurimpana syynä suorasähköllä toimiva kiertovesilämmitys.
– Energiaselvityksen tekijä kertoi, ettei lupa tule menemään läpi ilman toimenpiteitä: vaihdettaisiin lämmitys vesi-ilmalämpöpumppuun, yläpohjaan piti lisätä eristeitä ja lisäksi asentaa käyttöveden paineenalennin, joka laskisi vesijohtoveden kulutusta.
Veikko Savinainen toimi pääsuunnittelijana ja työnjohtajana, kun nämä tehtiin, ja tällä viikolla oli lopputarkastus. Lisäksi rakennustarkastaja poikkesi kerran aikaisemmin.
Vesi-ilmalämpöpumppujen saatavuus on hurjan kysynnän takia tunnetusti huonoa, mutta monen tarjouspyynnön jälkeen yksi myyjä lupasi pumpun heti. Muut kertoivat menevän ensi vuoden puolelle.
Muutokset maksoivat viisinumeroisen summan euroja, suurimpana menoeränä yli kymppitonnin maksanut vesi-ilmalämpöpumppu, joka paitsi ottaa lämpöä ilmasta, myös lämmittää käyttöveden.
– Jos se paljon maksoikin, kyllä se itsensä maksaa. Olen päivittäin seurannut sähkönkulutusta ja verrannut vuoden takaisiin lukemiin: sähkönkulutus putosi puoleen saman ajankohdan kulutuksesta uudella laitteella, jonka sisäyksikkö mahtui vanhan varaajan paikalle kodinhoitohuoneen nurkkaan, Raimo Aro kertoo.
– Vanha varaaja oli aikamoinen sähkösyöppö, hän tunnustaa.
Ilmalämpöpumppu jää viilennykseen, takkakin lämpiää tarvittaessa
Ilmalämpöpumppu heillä on ollut apuna lämmityksessä jo kymmenkunta vuotta, ja se jäi paikalleen kesäajan viilennystä varten. Olohuoneen takkaa lämmitettiin viime talvena säännöllisesti, nyt sen lämmitystarve ehkä hiukan vähenee.
Päälämmönlähteen pakkasraja on -20 asteessa, sitä kovemmilla pakkasilla apuna on sähkövastus sisäyksikössä. Jo syysviileillä laattalattia tuntuu mukavan lämpimältä sukan alla.
– Hirsitalo on tiivis, mutta hengittävä, Arot kiittelevät.
Koneellisen ilmanvaihdon lämmön talteenotolla he laittoivat heti rakennusvaiheessa.
Raimo Aro uskoo, että naapuritkin varmaan tästä innostuvat ja ryhtyvät samaan prosessiin. Oriveden rakennusvalvonnassa asioiden hoitaminen on ollut jouhevaa jo rakennusvaiheessa ja nyt uusimmissakin käänteissä.
Asuinpaikka ei ole mahdottoman syrjässä, sillä aurattavaa pikkutietä on vain runsas parisataa metriä ja Kangasalantielle matkaa hädin tuskin kolme kilometriä. Kun ei olla ihan kauppojen vieressä, eipä tule lähdettyä äkillisten mielitekojen perään, siis suklaalevyn ostoon tai pitsanhakuun.
Matkaa on suunnilleen saman verran Oriveden ja Kangasalan kauppoihin.
– Rami tykkää käydä Orivedellä, minä ajelen Kangasalle ja käyn samalla tervehtimässä äitiäni, Kirsi Aro kertoo.
– Orivedellä kaikki palvelut ovat mukavasti yhdessä ryppäässä, keskusta on kompakti, Raimo Aro kehaisee.
– Terveyskeskusta ja hammashoitolaa joskus käytetään keskustan palveluista, kauppoja ja apteekkia. Vaatteita saa parista kaupasta Orivedeltäkin, ja netistäkin saa monenmoista ihan pihaan tuotuna. Yrittäjinä tiedämme, että vaikka mitä erikoisliikkeitä voi toivoa, mutta eri asia, riittääkö niihin asiakkaita, he kertovat asioinnistaan.
Passelin kokoinen talo, rantasaunakin haaveissa
Arot osaavat pitkän työrupeaman jälkeen ottaa rennosti.
– Minä nukun pitempään, Raimo Aro tunnustaa.
Kirsi Aro harrastaa valokuvausta ja lukee mielellään, aviomiehellä pikkunäpräystä ja pihanhoitoa riittää, mutta oikein hyvin he viihtyvät ihan laiskotellenkin. Lapissa käydään kerran vuodessa nykyisin tyttären ja vävyn omistuksessa olevalla mökillä.
Isäntä on kova kalastamaan, talvella laitetaan porukalla verkot ja kalaa syödään paljon, kesällä joskus uistellaan kuhaa soutuveneellä.
– Jäät ovat ongelmallisia: ne tulevat myöhään ja välillä nousee vettä jäälle, joten tarkkana on pitänyt olla varsinkin viime vuosina, Raimo Aro sanoo.
Sataneliöinen hirsitalo, jossa on kaksi makuuhuonetta, olohuone ja sähkösauna sisällä, on heille juuri passeli.
– Puilla lämpiävä rantasauna on ollut vähän haaveissa, se olisi ihan ehdoton. Kyllä sekin tuohon kodan paikalle vielä nousee, he kaavailevat.
Matkoille he lähtevät usein ex tempore ja vahtivat edullisempia äkkilähtöjä. Asuntovaunukin autokatoksessa seisoo, vanha ja pieni, mutta sillä tehdään vain muutama reissu kesässä ja juhliin voi mennä oman yöpymispaikan kanssa.
Muutosta hakiessa he luulivat, että talo täyttää kaikki ehdot, koska se aikanaan rakennettiin täysin omakotitaloksi, mutta energia-asia on nyt pinnalla ja ehdot kiristyneet. Vaikka vesi-ilmalämpöpumpun hankinta kirpaisi, on se toki pitkällä tähtäimellä kannattava ostos, kun sähkö on kallista ja kulutus pienentynyt.
– Jos täältä joskus pois lähdetään, onhan se uusia asukkaitakin ajatellen hyvä juttu ja muutoksen myötä talon arvo vain nousee. Täältä ei lähdetä kuin jalat edellä, ajatellaan ainakin nyt, Arot sanovat.
Kun he kuulevat kaupungin nettisivuilta ladattavasta uudesta oppaasta ”Loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi”, idea saa täyden kympin.
– Olisipa sellainen ollut käytettävissä jo meidän alkaessa tähän, he tokaisevat.
