Suomessa käydään vilkasta keskustelua siitä, onko metsän annettava kasvaa villisti ja hoitamatta vai taitavasti hoitaen.
Ensimmäinen aate vaatii lähes täydellistä suojelua. Tämä porukka on myös kovasti äänessä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta.
Toinen porukka miettii sitä, kuinka saada metsä kasvamaan hyvin. Heillä on tarkoitus sitoa ilmakehän hiilidioksidi hyötykäyttöön eli puun kasvuun.
Nyt voidaan kysyä, kumpi vaihtoehto on kokonaisuuden kannalta parempi. Metsän suojelu auttaa monimuotoisuuden säilyttämistä. Se on eräs ihmisille nautintoa tuottava metsän ominaisuus. Ryteikköinen ja hoitamaton metsä suosii kaikenlaisia ötököitä, joista osa jopa tuhoaa metsää. Hiilidioksidin sidonta vähenee puuston vanhentuessa ja lahotessa.
Metsän hoidolla tarkoitetaan metsän säilyttämistä kasvavana ja tuottoisena. Mitä enemmän on kasvua, sitä enemmän hiiltä sitoutuu puun runkoon. Samalla omistaja saa palkkansa tekemästään metsähoitotyöstä.
Suomen metsäteollisuus pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Siihen mennessä on saatu lisää metsämaata kuivatetuista alueista. Todellisuudessa metsän puiden lehvästö ja neulaset ovat kesäaikana ne ihmeelliset laboratoriot, joissa ilmakehän hiilidioksidi sidotaan puun kasvuun ja happi päästetään ilmaan ihmisten hengitettäväksi.
Siis mennään metsään hengittelemään raikasta ilmaa. Muuttunen ilmaston myötä jatkuu kasvukausi ja se lisää hiilen sidontaa.
Eelis Pulkkinen
geologi, eläkkeellä
