Vihasjärven kansakoululla nähdään tänä kesänä jälleen taidetta ja tapahtumia. Tänä kesänä teemana on luonto. Viime vuonna taiteilijat haettiin lähiseudulta, mutta tänä vuonna artisteja on haettu yleisellä haulla.
Tänä kesänä on luvassa muun muassa yhteensä kolme taidenäyttelyä, musiikkia, runoutta, pajupillin tekoa ja vahamaalausta. Paikassa toimii myös Viitaniemen sirkkakahvila Café ChefBug.
Kansakoulun isäntäpari Aija Viitaniemi ja Tapani Virtanen kutsuvat sisään ja kertovat talon historiasta.
Koulu on jo 116 vuotta vanha, ja moni tila on pidetty mahdollisimman lähellä alkuperäistä ilmettä. Päätalon tilat on nimetty koulun opettajien mukaan yläkerran voimistelusalia lukuunottamatta.
Akryylimaalilla tehtyä taidetta
Ensimmäisenä menemme Ilomäki-luokkaan, josta löytyy Timo Musturin taidetta. Ilomäki oli kuin olikin erään opettajan nimi.
Musturi on Ylä-Hämeen Taiteilijaseuran puheenjohtajan ja pitkän linjan taiteilija Juupajoelta.
Seuraavaksi astumme Penttilän siipi -tilaan. Tämä oli johtajaopettajan huoneisto.
Siiven huoneet on nimetty johtajaopettajan perheenjäsenten mukaan. Jaakko-huoneesta löytyy sastamalalaisen Katariina Uurron akryylimaaleilla tehtyä taidetta.
Jaakko oli johtajaopettajan poika, joka kuoli alle kaksikymppisenä sodassa. Penttilällä oli yhteensä seitsemän lasta, joista Jaakon lisäksi kuoli yksi tyttäristä hyvin pienenä.
– Muut elivät normaalin elämän, Viitaniemi kertoo.
Yli neljä metriä korkeasta huoneesta löytyy myös varsin järeitä pönttöuuneja, jotka kiinnittävät huomion.
Erikoinen maalaustekniikka
Johtajaopettajan etunimen mukaan nimetty Joonas-huone sisältää merikarvialaisen Riitta Viitalan eli taiteilijanimeltään Ritu Veskarinin taidetta.
Veskarin on valokuvaaja ja runoilija, joka muokkaa valokuviaan taiteellisesti tietokoneen avulla. Hän tulostaa taidettaan kankaalle, mistä syntyvät niin taulut kuin vaatteetkin.
Seuraavaksi menemme eteenpäin Kaarina-huoneeseen, jossa näkyy Kangasalla asuvan Teija Willmanin käsitöitä, koruja ja koriste-esineitä. Hänen töissään on osin käytetty myös enkaustekniikkaa eli mehiläisvahamaalausta.
Huone toimi johtajaopettajan keittiönä. Tilassa on yhä katosta roikkuvat leipävartaat, ja kaapeissa on yhä alkuperäiset hyllypaperit.
Ikkunasta näemme 40-luvulla rakennetun lisäsiiven, jossa on kaksi asuntoa. Siinä oli opettajan asunto, ja yläkerrassa oli vahtimestarinkin tehtäviä hoitaneen keittäjän asunto. Koulussa oli kasvimaa, puutarha, puoli hehtaaria peltoa ja lehmiä eli hyvin vahva omavaraistalous. Nykyään siiven asunnot ovat majoituskäytössä.
Koulussa on yhteensä neljän perheen asunnot. Siellä ovat asuneet keittäjä ja kolme opettajaa perheineen.
Idea taidenäyttelyihin äidiltä
Aino-huoneesta löytyy Jaana Pärssisen kuvataidetta. Aino oli johtajaopettajan vaimo ja perheen äiti.
Pietilän luokasta, jossa Café ChefBug sijaitsee, löytyy muun muassa Tarmo Grönqvistin korutaidetta. Heinäkuussa tilaan on tulossa Rauni Rauthovin hopeataidetta.
Yläkerrasta myös Virtasen nuorena ja myöhemminkin kuratoimaa luonnontaidetta. Katse kiinnittyy erikoisen muotoisiin puun kantoihin, oksiin ja pahkoihin.
Virtanen näyttää mustaa, soikion muotoista kiveä, jota ei uskoisi luonnosta löytyneeksi.
– Tämä kävi Museovirastossa Helsingissä. Tämä ei ole kuitenkaan ihmiskäden jälkeä, vaikka muistuttaakin tuuraa tai kivikirvestä. Se on kuitenkin luonnon muovaama, hän kertoo.
Lopuksi käymme katsastamassa pihan puolella Kirsikkapuistossa Kaarina Toivasen Pienen Runopolun, navetan ja graniittikellarin. Graniittikellariin on tulossa Jukka Tilsan ja Tiina Anttilan taidetta. Pihalle Marjatarhaan on tulossa kesällä vielä romutaidetta.
Pääkaupunkiseudulta paluumuuttajina takaisin Orivedelle muuttaneet Viitaniemi ja Virtanen ovat järjestäneet kansakoululla kymmenisen vuotta taidenäyttelyitä.
Inspiraatio taidenäyttelyiden järjestämiseen lähti Viitaniemen edesmenneeltä taitelijaäidiltä, joka oli mukana järjestämässä ensimmäisiä tapahtumia kansakoululla 90-luvulla.
– Taide on vienyt koulun mennessään, Viitaniemi toteaa.
