Koulujen lentopallosarjatkin olleet puolitoista vuotta jumissa – Yhteiskoulun tytöille pitkän tauon jälkeen lentopallohopeaa  

Oriveden yhteiskoulun joukkue: ylh. vas. valmentaja Teemu Syvänen, Ilona Syvänen, Milla Haapaniemi, Tytti Niemi, Emma Nieminen, Lotta Lietsala, Emilia Pakarinen, huoltaja Moona-Maria Puputti ja valmentaja Harri Raitala. Alarivi vas. Sofia Kuusisto, Anna Arvonen, Venla Naaralainen, Elsa Liuska ja Alina Syvänen. Kuva joukkueen albumista.

Koronaviruksen aiheuttamasta kilpailutoiminnan sulusta pääsivät syksyllä vihdoin irti myös Koululiikuntaliiton lentopallosarjat. Yläkoulun tyttöjen lopputurnaus pelattiin Somerolla kuuden joukkueen voimin.

Oriveden yhteiskoulun joukkueelle tuli kovaa jobinpostia jo ennen turnausta, sillä peräti kolme ysiluokan peluria joutui jäämään pois loukkaantumisten ja sairastelujen vuoksi, ja näin turnaukseen lähdettiin haastajan asemasta. Onneksi Oriveden suuresta lentopalloperheestä löytyi oivalliset paikkaajat kahdeksannen luokan tytöistä.

Alkulohkossa Orivesi selkeisiin voittoihin

Orivesi oli arvottu samaan kolmen joukkueen alkulohkoon Pudasjärven ja Alavieskan kanssa. Pelin henki oli se, että lohkon voittaja pääsisi suoraan loppuotteluun ja kakkonen taistelemaan pronssimitaleista.

Pudasjärveä vastaan ensimmäinen erä eteni tasaisesti puoleen väliin. Sen jälkeen Orivesi otti parilla murhaavalla syöttövuorolla loppukirin ja selkeän erävoiton. Toinen erä noudatti samaa kaavaa, ja näin Orivedelle tärkeä 2–0-voitto.

Kun Pudasjärvi voitti Alavieskan 2–0, Orivedelle riitti Alavieskasta erävoitto loppuottelupaikkaan. Tytöt eivät jättäneet mitään arvailujen varaan, vaan liikkuvalla, varmalla pelillä haettin tästäkin 2–0-voitto.

Kotijoukkue Somero oli liian kova pala

Loppuottelussa vastaan tuli toista lohkoa ylivoimaisesti dominoinut emäntäjoukkue Somero. Nyt alkulohkosta tuttu kaava kääntyi toisin päin: Orivesi pysyi ennakkosuosikin mukana loistavalla puolustuspelillä molemmissa erissä puoleen väliin saakka, mutta sen jälkeen Somero karkasi erävoittoihin lähinnä varmoja ja pahoja yläkierrehypäreitä esittäneen pelurin voimin.

Tälläkään kerralla hopee ei todellakaan ollut häpee, vaan mitaleita juhlittiin hymyssä suin.

Harri Raitala

Leave a Comment