Suurin osa kyselyyn osallistuneista on törmännyt punkkeihin tänä kesänä Oriveden seudulla – punkit eivät kuitenkaan juuri pelota

Suurin osa kyselyyn osallistuneista oli törmännyt punkkeihin Oriveden seudulla. Punkit viihtyvät muun muassa tämänlaisissa pitkissä heinikoissa. Kuva: Juha Jäntti

Oriveden Sanomien punkkikyselyyn vastasi yhteensä 16 ihmistä. Kyselyssä haluttiin tietää, onko punkeista ollut tänä kesänä riesaa Oriveden seudulla. Suurin osa vastaajista, 57 prosenttia, oli törmännyt punkkeihin tänä kesänä. Seitsemän vastaajaa eli 44 % ei ollut törmännyt punkkeihin lainkaan Oriveden seudulla.

Vastaajista 38 % on kokenut löydetyt punkit haitaksi. 19 % vastaajista löydetyt punkit eivät ole haitanneet.

Kyselyssä oli mahdollisuus tarkentaa vastaustaan vapaamuotoisesti. Ensimmäisessä vapaamuotoisessa kysymyksessä sai kertoa, mistä punkit ovat löytyneet, ja ovatko ne ehtineet puremaan. Tähän kysymykseen vastasi 11 henkilöä.

Punkki oli löytynyt monella vastanneella lemmikkieläimestä. Kolme vastaajaa mainitsee, että punkkeja on löytynyt kissoista. Neljä vastaajaa oli löytänyt punkkeja koirasta.

– Keväällä oli kissoissa ja koirissa jatkuvasti useita, ennen punkkiestolääkitystä, eräs vastaaja mainitsee.

Eräs vastaaja havainnoi, että Siitaman seudulla Orivedellä ovat punkit vähentyneet. Vastaajan kissassa on aikaisempina kesinä ollut kiinni useampi punkki, mutta tänä vuonna on löytynyt vain yksi punkki, toukokuussa.

Yksi vastaajista taas havainnoi, että keväällä oli pahempi punkkikausi.

– Keväällä löytyi koirasta todella usein punkkeja. Nyt kesän edetessä punkit ovat vähentyneet. Koiralla kiinnittyvät silmien ympärille, suupieliin ja korvanlehtiin.

Vastausten perusteella ihmisiin punkki kiinnittyi harvemmin. Neljä vastaajaa on löytänyt punkin myös itsestään. Osaa punkki on myös purrut, toisilla taas vain kiipeillyt iholla.

Punkit eivät juuri pelota

Toisessa vapaamuotoisessa kysymyksessä kysyttiin, pelottavatko punkit. Tähän kysymykseen vastasi 13 henkilöä, mikä oli hieman enemmän ihmisiä kuin ensimmäiseen vapaaehtoiseen kysymykseen.

Yhdeksän vastaajaa koki, että punkit eivät pelota. Perusteluina oli muun muassa, että niitä on yleensä vain koirissa. Kolme vastaajaa kertoi tekevänsä punkkisyynin aina iltaisin.

– Ei varsinaisesti pelota kun ei ole näkynyt vaikka ikäni olen heinikoita ja pusikoita läpi kuljeskellut, vastasi eräs.

Yksi vastaaja oli kahden vaiheilla.

– Kyllä ja ei. Onneksi on ulkokoira, joten punkit eivät siirry turkissa sisälle, kuului vastaus.

Kolme vastaajaa koki pelkäävänsä punkkeja. Perusteluina olivat niiden levittämät taudit.

– Pelottavat. Punkit levittävät vakavia tauteja. Puutiaisaivokuumetta vastaan olemme ottaneet rokotukset. Borrelioosiin ei vielä ole keksitty ennaltaehkäisevää lääkettä. Nymfipunkki on todella pieni. Olen sellaisen nähnyt jonain kesänä pomppaavan pois iholtani. Meillä on kaksi kissaa. He saavat neljän viikon välein punkkien eston valeluliuoksena niskaan, vastasi eräs lukija.

Punkkirokote ei suosittu Orivedellä

Viimeinen vapaamuotoinen kysymys oli seuraava: Oletko ottanut punkki- eli aivokuumerokotteen? Tähän vastasi 12 kyselyn osanottajaa.

Yhdeksän vastaajaa eivät olleet ottaneet rokotetta. Tätä vastausta ei sen koommin perusteltu, mutta eräs vastaaja mainitsi, että on usein rokotteen ottamista harkinnut.

Kolme vastaajaa oli ottanut aivokuumerokotteen.

– Kaksi rokotetta saanut. Kolmas ensi keväänä, eräs vastasi.

Punkkirokote ei nimestään huolimattaan suojaa punkeilta, vaan niiden levittämältä puutiaisaivotulehdukselta. Yleisin punkkien levittämä tauti on borrelioosi, ja siihen ei ole olemassa rokotetta. Puhjennutta borreliaa voidaan hoitaa kuitenkin antibioottikuurilla.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?