1 577,24 euroa, se on summa, jonka Oriveden lukion sijoittajakurssin opiskelijat onnistuivat nettoamaan kuluneen lukuvuoden aikana.
Pörssiosakkeiden ja rahastojen maailmaa käytännön tasolla valottava kurssi toteutettiin yhteistyössä Eräjärven Säästöpankkisäätiön kanssa.
– Malli kurssiin on saatu Jämsästä, jossa vastaavanlaista kurssia on järjestetty jo pidempään. Saimme säätiössä ajatuksen, että Oriveden lukiolla ja mahdollisesti myös Tredussa voisi järjestää tällaisen kurssin, säätiön edustaja Samuli Laurila taustoittaa idean syntyä.
Kurssikokeilu jäi Tredussa yhteen kertaan, mutta lukiolla kurssi on nyt järjestetty seitsemättä kertaa.
– Ilman säätiön aloitetta ja taloudellista tukea tällaista kurssia tuskinpa olisi tullut lukiolle. Monet suurten kaupunkien suuret lukiot saavat olla syystäkin kateellisia tällaisesta yhteistyömahdollisuudesta, Oriveden lukion historian, yhteiskuntaopin ja taloustiedon lehtori Janne Mäkinen iloitsee.
Kurssi ideana on tutustuttaa opiskelijat sijoitustoimintaan ja osakesäästäämiseen yhtenä säästämisen muotona. Työskentely tapahtuu hyvin käytännönläheisesti, sillä opiskelijat saavat käyttöönsä Säästöpankkisäätiön myöntämän 10 000 euron alkupääoman, jonka he sijoittavat parhaalla katsomallaan tavalla osakkeisiin ja rahastoihin. Kurssin aikana opiskelijat saavat ostaa, myydä ja vaihtaa sijoituksiaan.
– Opettajana linjani oli tehdä itseni mahdollisimman tarpeettomaksi ja ohjata nuoret toimimaan mahdollisimman omatoimisesti. Opiskelijat itse etsivät tietoa sijoituskohteista, puntaroivat riskejä ja seurasivat aktiivisesti talouselämän uutisia, Mäkinen kertoo.
Harkittuja päätöksiä ja kotimaisia kohteita
Kursille osallistuneet lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat Santeri Syvänen ja Oona Halonen kertovat oppineensa paljon. Ennen kurssille osallistumista heillä on vain vähän tietämystä aiheesta.
– Tiesin ennakkoon todella vähän sijoittamisesta. Minulla oli ajatus, että sijoittaminen on vain yritysten osakkeiden ostamista, ja tämä oletus kumoutui täysin heti kurssin alussa. Isoin yllätys oli ehkä se, että sijoittamisessa ei aina tarvitse ottaa todella isoja riskejä, jolloin voi menettää kaiken, vaan on olemassa monia erilaisia tapoja sijoittaa, Halonen reflektoi.
Halosen mielestä oli mukavaa, että noin parinkymmenen opiskelijan joukko jaettiin työskentelemään pienryhmiin, joista jokainen sai käytettäväkseen siivun 10 000 euron summasta.
– Pienessä ryhmässä oli helpompi tehdä päätöksiä ja päästä yksimielisyyteen siitä, mihin kohteisiin rahat sijoitetaan. Luimme suosituksia ja mietimme, mihin ihmiset tällä hetkellä käyttäisivät rahaansa. Niinpä sijoitimme muun muassa lääkefirmoihin. Seurasimme paljon myös Kauppalehden pörssikursseja ja teimme aika paljon päätöksiä niiden pohjalta.
Syvänen kertoo, että myös hänen pienryhmässä pidettin tiukasti silmällä pörssikursseja, ja nuoret saivat varsin nopeasti päätettyä sijoituskohteensa.
– Valitsimme aika paljon kotimaisia yhtiöitä, kuten Harvia ja HK. Harvia myytiin pois ennen kurssin loppua, ja sillä tulikin aika hyvin voittoa.
Opiskelijoiden mukaan sijoituskohteiden valinta ja tarkkaan harkittujen päätösten tekeminen olivat yhtäläisesti sekä kurssin mukavinta että haastavinta sisältöä.
– En sanoisi, että tämä oli helppoa. Kun tiesi, että kyse on oikeista rahoista, se teki tästä haastavampaa. Täytyi tarkasti miettiä, mihin sijoittaa, eikä vain laittaa rahaa johonkin ja katsoa, miten käy.
– Olisikohan kurssiin suhtautunut eri lailla, jos käytössä olisi ollut vain leikkirahaa? Syvänen lisää mietteliäänä.
Jatkoa luvassa
Opettajana Janne Mäkinen on tyytyväinen, että kurssin opiskelijat suhtautuivat harkitsevaisesti ja vastuullisesti sijoitusten tekemiseen. Onnistuneen oppimiskokemuksen kruunasi voitto-osuus, jonka opiskelijat saavat jakaa keskenään. Aktiivista sijoitusaikaa oli vain noin kahdeksan kuukautta, mihin nähden tuotto oli hyvä.
– Tässä on ollut itsellekin opettavaista, että nämä kurssit ovat harvemmin päätyneet tappiolle. Sijoitustoiminnassa on mahdollista tehdä lyhyelläkin aikavälillä voittoa. En tiedä, kuinka paljon tuurilla tai varovaisuudella on ollut osuutta asiaan, ja kuinka paljon taas opiskelijoiden tietotaidolla. Lopputulos on kuitenkin monen tekijän summa, Mäkinen pohtii.
Samuli Laurilan mukaan Säästöpankkisäätiö on halukas jatkamaan yhteistyötä lukion kanssa myös jatkossa, joten sijoittajakurssi löytyy kurssivalikoimasta ensi lukuvuonnakin.
– Jatkossa kurssilla korostetaan yhä enemmän, että sijoittaminen on yksi säästämisen muoto. Taloustiedon pakollisella kurssilla käydään läpi muitakin säästämisen muotoja, kuten metsäomaisuus, asunnot ja pankkitalletukset. Suomalaisille sijoitustoiminta on kuitenkin vielä verrattain uutta. Me olemme kansakunta, joka on tottunut viemään rahansa suoraan pankkitilille. Huomaan, että tällä nuorella sukupolvella on kuitenkin aivan eri valmiudet sijoittamiseen kuin esimerkiksi omalla ikäluokallani, Mäkinen huomauttaa.
Nuoren sukupolven edustajista ainakin Halonen ja Syvänen uskovat hyödyntävänsä kurssilta saamiaan oppeja tulevaisuudessa.
– Uskon, että aion vanhempana sijoittaa, jos rahallinen tilanteeni on sopiva, Halonen sanoo.
Viimeisimmät kommentit