Tuulivoimateollisuus väittää tuulivoimalan olevan melkein kokonaan kierrätettävää materiaalia. Todellisuudessa tuulivoimalan perustus jätetään metsään ja korkeintaan peitetään ohuella maakerroksella. Yhteen perustukseen käytetään 1000 kuutiota betonia ja rautaa. Seoksen paino on 2500 kiloa kuutiolta, eli metsään jää jäljelle 2,5 miljoonaa kiloa rauta-betoniseosta. Tällaiseen perustuksessa käytettävään erikoisbetoniin käytetään lisäaineina yli sataa erilaista kemikaalia. Hyvin luontoystävällistä, eikö vain? (Tuulivoiman perustus hoituu säänkestävällä betonilla, kertoo rudus.fi)
Voimalaitokset siivet eli propellit ovat ongelmajätettä. Tähän mennessä ne on haudattu maahan, mutta kiristyvät ympäristölait EU:ssa tuottavat ongelmia siipien käsittelylle. Suomessa vaihdetut siivet on voitu palauttaa niiden valmistajalle ja Suomi on voinut siirtää ongelman kansainväliselle suurteollisuudelle, riippuen tosin tehdystä sopimuksesta.
Ongelmajätelaitos ei ota siipiä vastaan, koska ei pysty niitä käsittelemään. Kun lapoja sahataan tai murskataan, syntyy niistä asbestimineraalien tunnusmerkit täyttävää vaarallista ongelmakuitujätettä, jota ei voida kierrättää eikä hävittää.
Tuulimyllyjen puolustajat sanovat lasikuituveneiden olevan samaa materiaalia, eikä niiden kanssa ole ongelmia. Vaan kun eivät ole. On totta, että näissä propelleissa on lasikuituakin, mutta sen lisäksi niissä on erilaisia muovia, epokseja, polyestereitä, balsapuuta, metallia, hiilikuituja ynnä muita kaiken maailman kekkeruuseja. Tuulivoimayhdistys on 30 vuotta väittänyt ongelman ratkeavan lähiaikoina. Ettei nyt vaan kävisi kuin Neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmien. Yhdessä tuulivoimalassa on 60 000 kiloa tätä ongelmajätettä, joten se ei ole mikään pieni ongelma. Tuulivoimayhdistys on suositellut tästä materiaalista tehtäväksi koriste-esineitä. Kyllä riittää takanreunuksille melkoinen määrä pystejä ja killuttimia. (Bloomberg Green 5.2.2020, DI Jaakko Ojaniemi)
Voimaloiden sähkölaitteissa käytetään SF6-kaasua eli rikkiheksafluoridia, joka on voimakkain ihmiskunnan tuntema kasvihuonekaasu, ja sitä vapautuu väistämättä myös ilmakehään. Se on 23 500 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja säilyy ilmakehässä vähintään 1000 vuotta. (Iltalehti 13.9.2019)
Kiina tuottaa EU:n käyttämästä teräksestä yli 50 prosenttia. Se tuotetaan joko manner-Kiinassa tai sen Indonesiassa olevissa tehtaissa. Siellä tuotettu teräs on tehty maapallon saastuttavimmilla tavoilla, ja hiilioksidipäästöt ovat viisi kertaa korkeammat kuin Euroopan terästehtaissa. Lisäksi teräs pitää jollain konstilla kuljettaa EU-alueelle. Mahtaneeko siitä hiilijalanjälki nousta? Saattaahan olla, että kansainvälinen tuulivoimateollisuus käyttää tuulimyllyissään vain eettisesti tuotettua sertifioitua ja tuplaten kalliimpaa metallia. Joka tapauksessa EU tuottaa itse alle puolet käyttämästään teräksestä.
On totta, että rauta-, kupari- ja muu metalliromu voidaan kierrättää. Kierrätykseen sopivat myös voimaloissa käytettävät erilaiset moottori- ja vaihteistoöljyt, joita kuluukin yllättävän paljon, koska niitä aika ajoin pitää vaihtaa. (yle.fi/uutiset/3-11661524)
Olen yhtynyt Venäjän vastaisiin pakotteisiin vähentämällä radikaalisti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Omalta osaltaan autoilun vähentämisessä ovat auttaneet hallituksen rajoitukset ja koronatilanne.
Kullervo Erkkilä
kuntavaaliehdokas (kok.)
