Oooh!
Se oli yllättynyt huudahdus, joka kuului, kun Jussi Valkeajoen paistinpannulta leimahti komea liekki.
Hetkeä aiemmin kaverit vieressä olivat virnuilleet, että kuinkahan käy miehen punaisen parran. Hyvin kävi. Parta ei kärähtänyt ja pihvit saivat mukavan lisämaun liekityksestä.
Vielä kahta tuntia aiemmin Juupajoen koulukeskuksen kotitalousluokkaan kokoontuneilla miehillä ei ollut tarkkaa tietoa siitä, mitä ilta toisi tullessaan. Sen 13 osallistujaa toki olivat tienneet, että Juupajoen Maamiesseura oli varannut illan vain miehille ja aiheena oli pihvin paistaminen.
Renssaus ensin, sitten syyt poikki
Ryhmän opettajana toimi ruoka-asiantuntija Outi Penttilä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisista. Illan aluksi hän opasti kurssilaisille, kuinka lihaa käsitellään. Pihvilihoiksi hän oli tuonut lihaa lähituottajilta. Esimerkiksi lampaanfileet olivat Punaisen Pässin lammastilalta Juupajoelta.
– Ensin lihoista on leikattava pois sidekudoskalvot eli lihat renssataan. Vasta sen jälkeen lihat leikataan niin että lihassyyt menevät poikki. Kun liha on leikattu oikein, siitä tulee mureaa, Penttilä opasti.
– Ja kun lähdette sitä fileepihviä leikkaamaan, niin kaksi tai kolme senttiä on sille riittävä leveys.
Lihanuijaan Penttilä kielsi koskemasta, jos raaka-aineena on ulko- tai sisäfilee. Nuijimalla pihvin lihassyyt menevät nimittäin rikki ja mehuisuus katoaa.
– Pihviä voi muotoilla ihan sormin painelemalla. Voimaa tarvitaan vain lehtipihvin valmistamiseen, muutoin lihaa käsitellään hellästi, Penttilä sanoi.
Lampaanfileille tarvittiin hiukan toisenlainen käsittely. Lihaa ja luupalaa ympäröivään rasvaan vedettiin viillot, jotta fileen muoto säilyisi kypsentämisen aikana.
– Jos rasvaa ei leikkaa, niin fileestä tulee kuumalla pannulla paistettaessa kuppi, Penttilä tarkensi.
Pihvi pannulle vaikka suoraan jääkaapista
Paistamisvaiheessa pannuksi kelpaa niin valurautapannu kuin teflonpannu. Uusien tutkimusten mukaan silläkään ei ole enää väliä, onko paistettava pihvi huoneenlämpöinen vai jääkaappikylmä. Tärkeintä on, että pannu on kuuma, kun pihviä ryhdytään paistamaan.
– Pannulle kannattaa laittaa öljyä, sillä se kestää kuumuutta. Sekaan voi sitten laittaa nokareen voita makua ja väriä antamaan. Paistoaika on noin minuutti per sentti, jolloin pihvistä tulee kypsyydeltään medium. Kannattaa kuitenkin käännellä pihviä noin 15 sekunnin välein, jotta se kypsyy tasaisesti.
Pelkkää pihviä ei miesten ilta ollut, vaikka pääaiheeksi ne olivatkin valikoituneet. Pihvien kyytipojiksi miehet saivat valmistaa pippurikastiketta, tummaa olutkastiketta, Hasselbackan perunoita, ohrattoa, tomaattilisäkettä ja jälkiruokaa marjoista ja marengista.
Haitari perunaan ja uuniin
Lopulta päästään töihin. Tero Välttilä, Jari Niemelä, Sami Kurjanen, Heikki Soikka, Esko Välttilä ja Joonas Soikka ovat vallanneet kotitalousluokan päädyn. Lihan käsittely alkaa vauhdikkaasti, mutta kovinkaan kokeneina kokkeina he eivät itseään pidä. Syömisessä he sen sijaan kertovat olevansa hyviä.
– Meillä on ollut täällä maalla vielä perinteinen rooli, että miehet hoitavat ulkotöitä ja vaimo kotia. Mukana pitää toki olla ja niissä siivouksissa miehet onkin mukana paljon. Mutta tämä ruokapuoli on ainakin mulla surkeata, Heikki Soikka myöntää.
Kurssille he olivat lähteneet mukaan aivan puhtaasta mielenkiinnosta.
– Ja yhteisöllisyyden takia eli ollaan vähän miesporukassa. Sehän oli kantava teema, että tämä on nimenomaan miesten kurssi, Heikki Soikka sanoo.
– Uusia taitojakin me taidettiin tulla etsimään, Jari Niemelä myöntää.
Perunateatteriin miehistä joutuvat Tero Välttilä, Niemelä ja Kurjanen. Nyt kyse ei kuitenkaan ole kunnon perunateatterista, sillä perunoita ei tarvinnut kuoria. Se riitti, että perunat pestiin ja harjattiin tarkasti.
Tarkoituksena oli valmistaa Hasselbackan perunoita. Vielä pesuvaiheessa miehillä ei ollut tarkkaa tietoa, millaista lisäkettä he ovat tekemässä.
– Jotenkin tässä perunoita pitää leikata, mutta kokonaan niitä ei saa tuhota, Kurjanen arvioi.
Uunipelti ja leivinpaperi perunoille pitää ottaa esiin. Sen Tero Välttilä kertoo osaavansa tehdä. Pian Penttilä saapuu pöydän ääreen ja näyttää miehille mallia.
– Hasselbackan perunoissa on tavoitteena, että niihin saadaan ihan ohuet viilut tähän päälle ilman että peruna menee rikki. Laitetaan peruna leikkuulaidan reunalle ja veitsi niin, että sen kärki ottaa pöytään. Sitten leikataan perunaan ohuitasiivuja, mutta ei niin, että koko peruna menee halki. Ajatus on se, että tähän tulee haitari, joka on perunan pohjassa kiinni.
Kaikkien valmistettavien ruokien reseptit löytyvät miehille jaetuista papereista. Niihin miehet eivät kuitenkaan kovin usein vilkaise.
– Eihän me yleensäkään ohjeita lueta eikä varsinkaan noudateta niitä, Tero Välttilä tokaisee.
Kastike kasaan oluesta ja porkkanoista
Penttilä kiertää pöydän ääreltä toiselle ja varmistaa, että hommat etenevät. Toisella puolella luokkahuonetta valmistuu ohratto ja kastike tummasta oluesta, toisessa päädyssä ne perunat ja jälkiruoka.
–Näyttää tämä teiltä kaikilta käyvän, Penttilä sanoo.
Se ei ole hänelle yllätys. Penttilä oli jo saanut ennalta kuulla, että ryhmään on tulossa osaavia ruoanlaittajia. Ja etenkin huumorintajuisia sellaisia. Sen todistaa saman tien Tero Välttilä pyöritellessään voita sulaksi paistinpannulla.
– Välimäki ei osaa pyörittää kuin toisinpäin, hän tokaisee.
Tumma olutkastike on jo siinä vaiheessa, että pääkokki Tuomas Äikäs seurailee rauhassa, kuinka liemi keittyy kasaan.
– Nesteen määrä pitäisi saada puolittumaan. Arviolta tunti tässä menee, kun se on valmista, hän sanoo.
Makunsa kastike on saamassa sipulista, porkkanoista, balsamicosta, lihaliemestä, fariinisokerista, suolasta ja oluesta. Viimeksi mainittu oli ollut hyvää sellaisenaankin, mutta kokit uskoivat sen toimivan myös kastikkeen osana.
Miesten kursseilla laitetaan lihaa ja kalaa
Pihvikurssi sai miehissä kokkausputken auki. Innokkuutta heistä alkoi löytyä myös kalankäsittelykurssille osallistumiseen. Penttilän mukaan kurssin järjestäminen on täysin mahdollista.
– Maa- ja kotitalousnaiset pitävät kaikennäköisiä kursseja laidasta laitaan ja kohderyhmät ovat vauvasta vaariin. Ne ovat ruoanlaittoon ja ruokakasvatukseen liittyviä kursseja. Ne voivat olla myös tyky-päiviä ja ruokaa voidaan laittaa joko sisällä tai ulkona.
Miesporukoiden ruoanlaittokursseja Penttilän mukaan pidetään silloin tällöin. Yhteistä niille on se, että kurssien sisällöt ovat usein samoja.
– Miesten kursseilla keskitytään lihaan ja kalaan. Yhtään miesten leivontakurssia ei ole pidetty, mutta leipäkursseilla on yksittäisiä miehiä ollut mukana.
Hasselbackan perunat ovat kypsyneet uunissa sen verran, että juustoisen kuorrutteen voi ripotella niiden päälle. Perunat laitetaan vielä hetkeksi uuniin, mutta kokit ovat jo illan suorituksessaan päässeet selkeästi loppusuoran puolella.
Edessä on nimittäin ruoanlaiton paras hetki, pihvien paistaminen ja liekittäminen. Pieni konjakkipullo ja tulitikut on otettu jo esiin.
– Teillä on nyt paistinpannulla pippuripihvit. Jos pannulla on paljon rasvaa, niin voi olla, että alkoholi ei syty palamaan. Ja liekityshän tehdään siinä vaiheessa, kun liha alkaa olla kypsä, nainen opastaa.
Tuomas Äikäs saa kokeilla ensimmäisenä. Pihvien sekaan menee lorahdus konjakkia ja pian sen perään Äikäs tuikkaisee tulta. Liekki leimahtaa hallitusti. Enää eivät pihvit tarvitse muuta kuin suolaa ja pippuria pintaansa.
Ruoat alkavat olla valmiita maisteltavaksi. Yksi kokeista tiivistää illan annin.
– Jos pohjoiseen lähtee ja itte meinaa siellä evästä tehdä, niin hiihtämään ei kyllä enää ehtisi. Ruoanlaittoon se kaikki aika menisi.
