Uutta rakennusjärjestystä valmistelleeseen toimikuntaan kuului sekä viranhaltijoita että luottamushenkilöitä. Paikalla infossa olivat vas. Seppo Tingvall, Heikki Salomaa, Henry Ingraeus, Sami Kymäläinen, Esko Mäntysaari sekä liikkuvaan junaan hypännyt uusi rakennustarkastaja Mirja Tiensuu. Kuvasta puuttuvat sihteerinä toiminut Soile Kontu sekä luottamushenkilöistä Jussi Ketola ja Anna Kymäläinen-Manner.
Asialla olleen toimikunnan ja viranhaltijoiden lisäksi Oriveden kaupungin rakennusjärjestyksen uusi luonnos oli houkutellut paikalle vain yleisön edustajan, valtuutettu Tarmo Viskarin, kun sitä viime viikolla esiteltiin kaupungintalolla.
Toisaalta muutoksetkaan eivät ole kaikilta osin suuria. Rakennusjärjestykseen on lähinnä päivitetty uutta tekniikkaa kuten maalämpöä koskevaa ohjeistusta ja yhtenäistetty määräyksiä kaupunkiseudun muiden kuntien linjaan.
Merkittävin muutos on rakennusjärjkestyksen liitekarttaan merkityllä, kaavoittamattomalla ranta-alueella olevien lomarakennusten käyttötarkoituksen lupakäytännön helpottaminen.
Muutosta on myös alle 20-neliöisten kylmien pihavarastojen rakentamisen helpottamista, Rakennusluvan sijasta riittää jatkossa useimmiten ilmoitusmenettely.
Luonnos on nähtävillä tämän viikon perjantaihin asti sekä kaupungin ympäristöpalveluissa että kaupungin nettisivuilla, ja tällöin siitä voi myös kirjallisesti jättää mielipiteensä.
Ely-keskukselta on myös tulossa lausunto, jonka antamiseen on pyydetty 2 viikon lisäaika. Lisäksi ely-keskuksen kanssa käydystä viranomaisneuvottelusta tehtiin tuoreeltaan muistio.
Edellinen rakennusjärjestys oli 10 vuoden takaa ja tehty Längelmäen osakuntaliitoksen jälkeen yhtenäistämään pelisäännöt. Nyt pohjana on ollut kaupunkiseudun rakennusjärjestys.
Olennainen muutos koskee jo olevaan asuntoon kuuluvan tai maatalouden harjoittamiselle tarpeellisen pienehkön, enintään 20 neliömetrin tulisijattoman talousrakennuksen, katoksen tai grillikatoksen pystyttämistä. Tähän ei enää tarvitsisi hakea rakennuslupaa. Ilmoitus rakennusvalvontaan riittäisi. Alle 15-neliöisiin rakennelmiin ei luonnoksen mukaan tarvita sitäkään.
Lisähuomautuksena kuitenkin on, että ilman ilmoitusmenettelyä voidaan samalle rakennuspaikalle tehdä korkeintaan kaksi tämän kohdan mukaista pientä rakennelmaa, siis vajaa tai katosta.
— Tarkoitus ei siis ole, että koppeja saisi pystyttää tontin täydeltä, lisäsi rakennustarkastaja Esko Mäntysaari.
Näissäkin tapauksissa on noudatettava säädettyjä vähimmäisetäisyyksiä esimerkiksi kiinteistön rajalle.
Aurinkokeräimet ovat yleistyneet ja tulevat edelleen lisääntymään. Niistä on luonnoksessa säädetty, että enintään 20 neliömetrin suuruinen aurinkokeräin ja aurinkopaneeli voidaan asentaa rakennuksen katolle tai pihan puoleiseen seinään kiinnityspinnan suuntaisena ilman toimenpidelupaa tai -ilmoitusta.
Tämänkin toimenpiteen on kuitenkin sopeuduttava ympäristöön, eikä aurinkopaneeleista saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa.
Koska teiden talvikunnossapidon koneet ovat entistä suurempia, myös rakennuksen osien ulottumista katualueelle on täsmennetty.
Maantielaissa on lisäksi annettu erillisvaatimuksia rakentamista koskien. Radan läheisyyteen rakennettaessa puolestaan tulee ottaa huomioon ratalain vaatimukset.
Kokonaan uusi pykälä määrittää maalämpökaivojen ja -putkistojen vähimmäisetäisyydet. Pienellä tontilla ne saattavat tuoda päänvaivaa rakentajalle. Naapurin rajaa lähemmäs sijoittaminen on kuitenkin mahdollista naapurin kirjallisella suostumuksella.
Kokonaan uusi osio on määräys hulevesien johtamisesta. Tontin hulevedet tai perustusten kuivatusvedet eivät saa kulkeutua naapurin puolelle eikä katu- tai muulle yleiselle alueelle. Pinta- ja kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin, eikä lumen varastoinnista tai sulamisvesistä saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille, ympäristölle tai kadun käyttäjille.
Liikennejärjestelyistä pientalotonteille on annettu uusi säädös: vain yksi liittymä tonttia kohti kadulle tai yleiselle tielle, leveydeltään enintään 6 metriä.
Tärkein pykälä koskee kuitenkin hälytysajoneuvojen pääsyn turvaamista riittävän lähelle rakennusta.
Olemassa olevan vapaa-ajan asunnon muuttamisessa vakituiseen asumiseen edellytetään ensinnä, että asunto on säännösten ja määräysten mukainen. Jos nämä esimerkiksi eristystä ja huonekorkeutta koskevat ehdot täyttyvät, vapaa-ajan asunnon voi muuttaa vakituiseksi asunnoksi suoraan rakennusluvalla liitekarttaan merkityllä kaavoittamattomalla ranta-alueella — kunhan rakennuspaikan pinta-ala on vähintään 28000 neliömetriä, sinne on olemassa pelastusajoneuvoille soveltuva tieyhteys ja rakennuspaikka liitetään keskitettyyn jätevesiverkostoon tai jätevesien käsittely muuten täyttää ympäristönsuojelumääräysten ehdot.
Tämä pykälä koskee toistaiseksi lukuisia Oriveden ranta-alueita, jotka on merkitty erilliseen liitekarttaan. Kunhan rantaosayleiskaava saadaan lopullisesti hyväksyttyä, se kuitenkin ohittaa rakennusjärjestyksen ja ohjaa vaikutusalueensa rakentamista.
Myös radon- ja arseeniturvallisuus on käsitelty.
Tarkoitus on saada uusi rakennusjärjestys voimaan vuoden alusta.
