Hannu Koski sai kirjoitella hyvän tovin omistuskirjoituksia Kopsamon iltapuhteen päätteeksi. Kirjanostossa olivat Timo Musturi (vas.), Pekka Maasilta, Heikki Hämylä, Johanna Rasi, Toivo Pohja ja Helka Heimo. Hellikki Koski hoiti kirjojen myynnin.
Juupajoen pitkäaikainen kunnanjohtaja Hannu Koski on julkaissut kirjan, jossa hän puolustaa kuntajärjestelmää ja arvostelee nykyistä keskittämisvimmaa. Kirjailija kertoi teoksesta ja ajatuksistaan Kopsamon kylätalolla perjantaina.
Kunnan puolustus -teoksen sisällön pohjana ovat asiakirjat, joita Koski taltioi lähes koko työuransa ajan. Hän toimi 30 vuotta Juupajoen kunnanjohtajana jääden eläkkeelle vuonna 2012.
— Tämä on ammatillinen muistelmateos, ei henkilöhistoria. Kirja sisältää useiden eri henkilöiden näkemyksiä ja perusteluja. Omat mielipiteeni ovat vain pieni osa kokonaisuudesta.
Kirja kertoo kuntamaailman kehityksestä 1970-luvulta lähtien. Vastaavia katsauksia ei ole tiettävästi kirjoitettu.
Kirjoittaja haluaa puolustaa suomalaista kuntajärjestelmää. Sen merkitys on vähentynyt sitä mukaa, kun paikallinen itsehallinto on kaventunut.
— Kehityssuunta vahvistuu, jos maakuntahallinto toteutuu suunnitellusti. Monia asia siirtyy valtion ohjaukseen, ja siinä menee paljon muutakin kuin vain sote.
Valtio keskittää valtaa maakunnille ja sitä kautta itselleen. Päätösvalta keskittyy myös valtionhallinnon taholla yksiin käsiin, kun Valtiovarainministeriö päättää nykyisin lähes kaikesta.
Keskittämisen ongelmaksi muodostuu laaja hallintokoneisto. Se tuo mukanaan raskaan byrokratian kaiken ohjaukseen ja valvontaan.
Yleisesti väitetään, että suuret organisaatiot ovat tehokkaampia kuin pienet. Koski vastaa tähän viittaamalla Heikki A. Loikkasen tekemään kuntien tehokkuustutkimukseen.
— Tutkimus osoitti selkeästi, että pienimmät kunnat tuottavat peruspalveluja tehokkaimmin talouden kannalta katsoen.
— Kuntia väheksytään, vaikka niiden hallintorakenteiden keveys on iso etu. Asioiden hoito on tehokkaampaa kuin suuremmissa organisaatioissa.
Perinteisesti kukin kunta on etsinyt järkeviä käytäntöjä sen omien olojen ja asukkaiden tarpeiden mukaan.
Nyt on vallalla ajatus, että joka paikassa pitää olla samanlaiset palvelut. Valtio vastaa kaikista palveluista paikallistasoa myöten.
— Tällä tiellä menetämme joustavuutta ja paikallistuntemuksen tuomia etuja. Myös paikallisen tason innovaatiot jäävät hyödyntämättä.
Valtionhallinnon PARAS-hankkeen ja sen jälkeisen kuntarakennehankkeen kokonaistavoitteena oli, että koko maassa olisi lopulta vain 70 kuntaa. Hanketta perusteltiin kestävyysvajeen pienentämisellä.
Helsingin Sanomien tekemä selvitys kuntaliitoksista kertoi, että liitoskuntien talouskehitys on ollut keskimäärin muita kuntia heikompaa. Pienten kuntien yhdistymiset ovat onnistuneet parhaiten.
— Kuntaliitokset ovat maksaneet tähän mennessä kaikkine kuluineen miljardin euron verran. Merkittäviä säästöjä ei ole saatu aikaan.
Myös meneillään olevan maakunta- ja sote-uudistuksen hintalappu saa Kosken ihmettelemään. Jo pelkkä hallinnon valmistelu maksaa hallituskauden loppuun mennessä 700 miljoonaa euroa.
— Mitä mahtaa aikanaan maksaa se, että uusi systeemi saadaan myös käyntiin?
Vanhusten hoito on ollut aina kuntien tärkeimpiä perustehtäviä. Koski ihmettelee, miksi vanhusten hoidon siirto maakuntien ja sitä kautta käytännössä valtion vastuulle ei ole noussut laajasti keskusteluun.
— Vanhusten hoito on muissa Pohjoismaissa nimenomaan kuntien tehtävä. On vaikeaa ymmärtää, miten keskittäminen veisi vanhusten palveluja parempaan suuntaan.
Kysymys on kuntien kannalta oleellinen. Jos maakunnat vievät mukanaan myös vanhuspalvelut, menetys saattaa jo rampauttaa ainakin osan kunnista.
Kosken mielestä tässäkin näkyy se laaja suuntaus, että hallintoa kehitetään vain yhdellä keinolla. Mikään muu ei kelpaa kuin organisaatioiden suurentaminen ja hallinnon keskittäminen.
— Mikä mahtaakaan olla syynä siihen sokeuteen, joka saa unohtamaan muut mahdolliset vaihtoehdot?
Se toinen vaihtoehto olisi juuri hajautettu vastuu. Moni muu valtio keventää keskushallintoa ja siirtää vastuuta paikallistasolle. Suomen linja on toinen.
Kirjan kansikuvan aiheena on himmeli. Meneillään olevat uudistukset tuovat valtakuntaan isoja hallintohimmeleitä, joista on vaikea hahmottaa, kuka on vastuussa mistäkin. Siksi ne tulevat kalliiksi veronmaksajille.
— Pienten kuntien ja yksiköiden etuna on yksinkertainen hallinto. Mitä yksinkertaisempi himmeli on, sitä vähemmän esiintyy asioiden pallottelua, pompottelua ja piilottelua.
Koski aikoi päättää kirjan arviointiin pienen kunnan asemasta. Kun kävi ilmi, että sote ja maakuntauudistus ovat vielä syksylläkin kesken, tulevaisuuskuva jäi kirjoittamatta.
Jonkinlainen hahmotus tulevasta on kuitenkin mahdollista. Kunnat ovat jälleen selvästikin kovan paikan edessä. Juuri nyt kukaan ei tiedä tarkkaan, mitä kaikkea lähiajan myllerrys lopulta tarkoittaa kuntien kannalta.
Koski on kuitenkin toiveikas sen suhteen, että kuntajärjestelmä säilyy elinvoimaisena myös lähiajan uhkista huolimatta.
— Kunnat ovat aina löytäneet uusia ratkaisuja, jotka kantavat huonojen aikojen läpi. Jos valtio vie keskeisiä palveluja pois, parhaat kunnat kehittävät tilalle uutta.
