Kunnat kohti uusia haasteita

Perusvire on kuitenkin varovaisen myönteinen, tämän voi päätellä Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Reinan vierailusta Ylä-Pirkanmaalla.

— Kuntakentässä uudistuksen tarve myönnetään, mutta monta rotkoa on ylitettävänä. Helppo harjoitus tämä ei ole. Kuntien uskoa on horjuttanut tietty epävarmuus jo usean vuoden ajan, Reina sanoo lehdistötilaisuudessa päivän päätteeksi.

Kuntia huolettaa muun muassa se, keskittyvätkö asiat liiaksi maakuntauudistuksen myötä. Huoli yhdenvertaisuudesta etenkin maakuntien reuna-alueilla on todellinen.

Reina toteaa saaneensa hyvän käsityksen kunnista päivän aikana. Hän kiittelee ennakkoluulotonta otetta.

— Sote-tuotannossa on kokeiltu innovatiivisia malleja siten, että palvelut on pystytty turvaamaan ja kustannuskehitys saatu hallintaan.

Juupajoki siirtyy ensi vuonna Mäntän ulkoistussopimukselle, ja sopimus Pihlajalinnan kanssa on aina vuoteen 2031.

Miten pitkät kuntien tekemät sopimukset istuvat sote-uudistukseen, kun maakunta alkaa vastata sotesta vuodesta 2019?

— Kyllähän sopimukset lähtökohtaisesti sitovat maakuntaa. Muutoksiakin varmasti tulee, Reina miettii.

Hannu Hämylä (kesk) toteaa, että jos homma toimii, ei maakunnalla luulisi olevan halua purkaa hyviä sopimuksia.

Reinakin sanoo, että maakunnan intressinä on saada palvelut hyvin järjestettyä.

Mänttä-vilppulalainen kansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk) uskoo myös, ettei hyviä sopimuksia ole halu maakunnassa torpata — vieläpä, kun mallit ovat osoittautuneet tehokkaiksi.

— Tuloksekkaasta työstä voi vain ottaa mallia. Työhän täällä on tavallaan jo tehty, nauraa Pirttilahti ja saa mukaansa ainakin juupajokelaiset.

Kun sote kunnilta poistuu, niiden pitää Timo Reinan mukaan keskittyä kolmeen kovaan k:hon eli kaavoitukseen, koulutukseen ja kulttuuriin. Kunnan ja maakunnan niin sanotun yhdyspinnan rakentaminen on kovaa työtä myös.

— Kunnat, jotka ovat ketteriä ja yhtenäisiä, pärjäävät. Elinvoimaisuus ja innovatiivisuus ratkaisevat.

Timo Reina uskoo, että kunnilla on vastedes enemmän edunvalvontaroolia suhteessa maakuntaan. Kunnilla itselläänkin on ratkaisumalleja siihen, miten kunkin alueen palveluja olisi paras hoitaa.

Suuri Ylä-Pirkanmaan päättäjien ja kuntajohtajienkin huoli on, miten reuna-alueiden tulevaisuudessa käy niiltä osin, mihin kunta itse ei voi vaikuttaa.

Maakuntavaltuutetun läpimeno koetaan haasteelliseksi.

— Tämän voi melkein taata, ettei Juupajoelta saada, Antti Rahkonen (kesk) hymähtää.

Timo Reina ei usko, että tuleva kehitys johtaisi varsinaisesti kuntaliitoksiin. Liitoksia varmasti tulee, muttei enää taloudellisen pakon sanelemana kuten ennen.

Ylä-Pirkanmaan kuntiin vieraaksi kutsuttu Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina vastailee parhaansa mukaan kysymyksiin, joihin varmaa vastausta saa hakemalla hakea.

Miten käy lähipalveluiden? Säilyvätkö terveysasemat syrjässäkin? Miten ylipäätään määritellään lähipalvelut?

— Valinnanvapautta testataan aluksi kokeiluilla. Mikä toimii, mikä ei. Lääkäriin pääsy varmasti kyllä helpottuu monissa osissa maata uudistuksen ansiosta. Palvelut ehkä tasa-arvoistuvat.

Reinan mukaan on täysin mahdollista, että myös maakuntakeskuksesta karsitaan lähipalveluja. Karsiminen ei aina tarkoita vain syrjäseutuja.

Ylä-pirkanmaalaispäättäjien keskuudesta heitetään myös, että seutukunnallisen ajattelun täytyy tulla keskeiseksi. Vain yhdessä tekemällä saadaan lisää elinvoimabuustia liikkeelle ja ollaan vahvempia.

Miten valvonnasta tulee läpinäkyvää? Tuleeko maakuntatuomioistuin? Miten lisätä yhtiöiden läpinäkyvyyttä?

— Maakunnalle täytyy tulla ohjaus- ja valvontarooli suhteessa palveluntuottajiin. Toinen ulottuvuus on valtio, joka valvoo, samaten STM, avi ja Valvira. Varmasti julkisuuslainsäädännön puitteissa pystytään ratkomaan oikeita ongelmia, Timo Reina miettii.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?