Yrjö Rintamäki (sd)

Sote-ulkoistus ja itsenäisyys merkittävimmät

Kun Juupajoen kunnanvaltuutettuja pyydettiin miettimään vaalikauden kolmea merkittävintä päätöstä ja saavutusta, sote-ulkoistus nousi ykköseksi. Kun 21 valtuutetusta 16 vastasi esitettyihin kysymyksiin, heistä kaikki mainitsivat sote-palvelujen yhteistyösopimuksen Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa keskeiseksi Pihlajalinnan tuottaessa palvelut. Tässä asiassa vallitsee myös selkeä tyytyväisyys.

Päätöksen itsenäisenä kuntana jatkamisesta näki merkittäväksi 14 valtuutettua. Sellaisetkin, jotka olivat kuntaliitoksen kannalla, pitävät tätä tärkeänä päätöksenä kunnassa.

Heikki Sikiö (kesk) toteaa, että ilman soteulkoistuspäätöstä ja yt-aluetta Mänttä-Vilppulan kanssa itsenäisenä säilyminen olisi ollut huomattavasti vaikeampaa.

— Kunnan itsenäisenä säilyminen oli tärkein tavoite. Ensimmäisen kauden valtuutettuna on ollut paljon uuden oppimista kunnan toiminnasta ja päätöksentekoprosessista, Sikiö sanoo.

Kokoomuksen Esko Välttilä on tyytyväinen, että on päässyt ensimmäisen vaalikauden aikana sisään asioihin.

— Sekä tietenkin siihen, että Juupajoki säilyi itsenäisenä, Välttilä sanoo.

Kokeneet konkarit, kuten Yrjö Rintamäki (sd) ja Aarno Niemelä (kok) puolustivat kuntaliitosta Oriveden kanssa.

— Sehän on selvää, että olisin halunnut yhteistyötä etelän suuntaan. Mutta kun päätös on tehty, mennään sen mukaan. Hyvät välit Oriveden kanssa ovat säilyneet päätöksestä huolimatta, Aarno Niemelä miettii.

Opetustoimen rakennemuutoksen kolmen tärkeimmän joukkoon laittaa 4 valtuutettua: demareiden Jani Jauhiainen, Mirja Saarinen ja Anne Lepola sekä keskustan Johanna Kallenautio.

— Vaikka kouluasiaa ei tällä vastaushetkelläni valtuusto vielä ole käsitellyt eikä päätöksestä ole tietoa, on se päätöksen suunnasta huolimatta yksi merkittävistä valmistelussa olleita asioita, Johanna Kallenautio linjaa.

Kunnassahan tehtiin opetustoimen osallistava kehittämisselvitys, ja kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan esi- ja perusopetuksen muutokset vaiheittain ensi syksystä alkaen. Päätöksen mukaan kunnan esikoululaiset siirtyvät päiväkodilta Kirkonkylälle syksyllä. Vastaavasti Kirkonkylän viides- ja kuudesluokkalaiset siirtyvät Koulukeskukseen. Kirkonkylän koulu muuntuu vaiheittain pienten 0—2. luokkalaisten lasten kouluksi.

— Juupajoella on pystytty toistaiseksi säilyttämään kaksi koulua ja koulutyöhön liittyvä kehittämisselvityskin on lähtenyt ensisijaisesti laatutekijöistä, ei pelkästään euroista, Anne Markkula (kok) sanoo.

Talouden onnistuneen tasapainotusohjelman luetteli kolmen tärkeimmän joukkoon 3 valtuutettua: Aarno Niemelä (kok), Ulla Voutilainen (sd) ja Leo Lakiasuo (kesk).

Tiukan rahankäytön mainisti myös Pertti Pasuri (kesk).

Kopsamon kyläkaavan merkitsi saavutusten joukkoon demareiden Mirja Saarinen ja keskustan Hannu Hämylä. Juupakodin saneerauksen mainitsi yhdeksi tärkeimmäksi vaalikauden päätökseksi Juha Soikka (kok).

Anne Markkula (kok) on mielissään siitä, että Juupajoella on tiukasta taloudesta huolimatta haluttu panostaa mm. kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja liikuntatilojen uudistamiseen. Hän nosti nämä kolmen kärkeen.

— Mielestäni parasta, mitä kunta voi kuntalaisen hyväksi tehdä, on luoda edellytyksiä, jotta jokainen voi halutessaan tehdä terveellisempiä valintoja.

— En. Yli 30 vuotta kunnalliselämäsä riittävästi; pitää antaa tilaa nuoremmille.

— En. Virtaa kyllä yhä on, mutta ikä sanelee.

— Kyllä.

— Mikäli uusi sote valtion taholta tulee, mahdollisimman hyvään lopputulokseen Juupajoen osalta siinä. Kuntalaisten yhteiseksi hyväksi eletään ajan hermolla ja mieluummin askeleen edellä kuin jäljessä. Tilanteet elävät, ja me siinä mukana.

— En lähde.

— En lähde.

— Kyllä.

— Kunnan väkiluvun kehitys huolestuttaa. Positiivisempaan kehitykseen tarvitaan toimia kunnan kaikilla toimialueilla.

— Kysyntää on.

— Niiihin asioihin, jotka ovat ajankohtaisia silloin.

— Sehän on selvää, että olisin halunnut yhteistyötä etelän suuntaan. Mutta kun päätös on tehty, mennään sen mukaan. Hyvät välit Oriveden kanssa ovat säilyneet päätöksestä huolimatta. — Aarno Niemelä (kok)

Kukaan 16 valtuutetusta ei pidä valtuustoa kumileimasimena, joka vain hyväksyy virkamiesten ja hallituksen valmistelemat esitykset. Valtuuston rooli nähdään hyvin merkittäväksi, ja sillä on kunnassa korkein päätäntävalta. Kunnanhallituksen päätöksiäkin valtuusto on toisinaan kyennyt muuttamaan.

— Ei ole kumileimasin! Tälläkin kaudella valtuusto on kumonnut ja yrittänyt kumota hallituksen esityksiä, Juha Soikka (kok) täräyttää.

— Kunnanvaltuusto ei ole kumileimasin, vaikka se joskus voi vaikuttaa siltä, Mirja Saarinen (sd) sanoo.

Demareiden Ulla Voutilainen toteaa, että on itsestä kiinni, miten asioihin ottaa kantaa.

Esko Välttilän (kok) mukaan valtuusto kannustaa hallitusta tekemään hyviä esityksiä, joihin valtuusto tekee ratkaisevan päätöksen.

Jussi Valkeajoen (kesk) mielestä valtuusto on joskus kumileimasin, joskus ei.

Pekka Rae (kok) sanoo, että valmisteltaviin asioihin pystyy vaikuttamaan perehtymällä niihin tarkasti. Faktat on niin sanotusti lyötävä pöytään.

Valtuutetuilta kysyttiin myös seuraavaa: Valtuustossa keskustellaan asioista hyvin vähän takavuosiin verrattuna. Mihin keskustelu mielestäsi on tyrehtynyt?

— Keskustelua käydään nykyisin paljon enemmän yhteisesti jo ennen valtuustoa. Ehkä se näkyy sitten valtuuston kokouksissa ulospäin siten, että asioista ei keskustella niin paljoa itse kokouksessa, sanoo Anne Markkula (kok).

Monissa vastauksissa todetaan, että kun asiat on perusteellisesti etukäteen valmisteltu ja niistä on puhuttu ryhmäkokokouksissa, keskustelua ei enää niin paljon synny valtuustossa.

Mirja Saarisen (sd) mielestä valtuutetut ovat sisäistäneet myös sen, että jos ollaan ryhmissä asiasta samaa mieltä, ei toisteta jo esitettyä mielipidettä moneen kertaan.

Pekka Rae (kok) sanoo, että tulkinnanvaraa ei enää niinkään jää perusteellisen valmistelun takia.

— Sekin on totta, että salissa on hiljaisia valtuutettuja. On sellaisia, joiden en ole kuullut sanovan sanaakaan koko vaalikaudella, Rae lisää.

Pertti Pasuri (kesk) toteaa, että hiljasta on kieltämättä ollut.

— Asioista on keskusteltu paljon ennen kokousta. Jos ei ole muutosehdotusta, ei tunnu tulevan keskustelua, Pasuri linjaa.

Konkari Yrjö Rintamäki (sd) on huomannut, että ryhmän sisällä keskustellaan enemmän ja virkamiehet tuovat asiat valmistellummin käsittelyyn. Valtuustoseminaarejakin on enemmän kuin ennen.

— Avoimia kysymyksiä ei enää juuri jää. Toiset kokevat tämän hyväksi, toiset eivät ehkä niin hyväksi.

Myös pitkän linjan poliitikko Aarno Niemelä (kok) on huomannut selkeän eron entiseen. Asiat ovat niin pitkälle ja perustellusti valmisteltuja, että tämä on omiaan vähentämään keskustelun tarvetta.

— Ja ryhmissä asiat ajetaan tiukasti läpi. No, joku voisi puhua ryhmäkuristakin, Niemelä naurahtaa.

— Monesti jo pelkät ryhmäpuheenvuorot tiivistävät hyvin ryhmässä esiin tulleet ajatukset, Johanna Kallenautio puolestaan (kesk) sanoo.

Lähdetkö ehdolle kevään kuntavaaleihin?

— Kyllä.

— Sote ja kouluasiat ovat tärkeitä.

— Näillä näkymin lähden.

— Edelleen juupajokelaisten lähipalvelujen turvaaminen on tärkeää, lisäksi kunnan elinvoimaisuuden lisääminen ja asukashankinta.

Taulukosta ilmenee, että suurin osa valtuutetuista (14) on osallistunut vuoden 2016 jokaiseen kunnanvaltuuston viiteen kokouskertaan. Kerran on ollut poissa 6 valtuutettua, joka kokouksesta on ollut poissa Janne Salomaa (sd). Vuonna 2015, jolloin kokouskertoja myös oli 5, hän on ollut paikalla 2 kertaa. Vuonna 2015 valtuutetut eivät olleet aivan yhtä tunnollisesti läsnä kuin viime vuonna, mutta hyvin silti.

Kunnanhallituksen kokouksia oli viime vuonna 11. Kaikissa mukana olivat Mirja Saarinen (sd) sekä keskustan Hannu Hämylä ja Tarja-Riitta Koskinen. Juha Soikka (kok) oli yhdestä poissa, Heikki Sikiö (kesk) kahdesta, Anne Markkula (kok) kolmesta. Joka kerta poissa oli Janne Salomaa. Vuonna 2015 kokouksia oli 15, joista hän oli kahdessa paikalla. Myös vuonna 2015 Hannu Hämylä ja Mirja Saarinen osallistuivat joka kerta.

— Mietin vielä.

— Mietin vielä.

— Lähden.

— Että Juupajoella on hyvä asua ja yrittää.

— Mahdollisesti.

— Kunnan talouden tasapainottaminen.

— En tiedä vielä.

— Pitää ensin tulla valituksi pystyäkseen vaikuttamaan. Sote-palveluiden pysyminen ennallaan, kunnan kouluverkkoa ei saa pienentää eikä vähentää, jos se todetaan hyväksi.

— En ole vielä päättänyt.

— Kouluasiat, elinkeinoasiat.

— En lähde tällä kertaa ehdolle.

— Kyllä lähden.

— En osaa sanoa.

— Että kunnan rahat riittäisivät perustoimintaan.

— Lähden.

— Tulevat maakunnalliset muutokset muuttavat kuntien rakennetta. Tulevien valtuutettujen pitää tehdä työtä sen eteen, että asiat ja palvelut omassa kunnassa sujuvat parhain mahdollisin päin ja käytettävissä olevin resurssein.

Valtuutetuista keskustan Antti Rahkonen ja Veikko Suosaari eivät osallistuneet kyselyyn. Martta Lepistö (vas), Janne Salomaa (sd) ja Juho Eskola (kesk) vastasivat vain siihen, lähtevätkö he ehdolle tuleviin kuntavaaleihin. Muihin kysymyksiin he eivät ottaneet kantaa.

Valtuutetut, jotka osallistuivat kyselyyn, olivat varsin tyytyväisiä vaalikauteensa. Asioihin on pystynyt vaikuttamaan, ja omiakin tavoitteita sai läpi. Tosin suurin osa kokee kaikki tavoitteet yhteisiksi kunnassa.

— Valtuustotyö ei ole koskaan yksityisestä ihmisestä kiinni, vaan se on yhteistyötä. Itselleni antaisin kouluarvosanaksi hyvän kasin, sanoo Yrjö Rintamäki (sd).

— Tavoitteena oli toimia parhaani mukaan kunnan ja kuntalaisten puolesta, yksittäisiä tavoitteita ei ollut. Kuntalaisten lähipalvelujen turvaamista pidin tärkeänä, ja ne on onneksi saatukin melko hyvin säilytettyä, toteaa valtuuston puheenjohtaja Jani Jauhiainen (sd).

Johanna Kallenautio (kesk) toteaa, ettei hänellä ollut omia tavoitteita, mutta hän puolusti kunnan itsenäisyyttä, joka toteutui.

Pekka Rae (kok) koki pystyneensä vaikuttamaan siihen, että kunnan palvelut ovat saatavilla tasapuolisesti kaikille.

Juha Soikka (kok) sanoo, ettei mikään jäänyt kaivelemaan.

— Kun syntyy demokraattinen päätös, sitä on kunnioitettava ja jatkettava aina eteenpäin vanhoja muistelematta, Juha Soikka miettii.

Mirja Saarisen (sd) mielestä joskus jokin asia on voinut harmittaa, muttei mikään ole jäänyt varsinaisesti kaivelemaan.

— Vanhoja on turha jäädä murehtimaan. Katse eteenpäin, ainoastaan tulevaisuuteen voimme vaikuttaa, Heikki Sikiö (kesk) sanoo.

Johanna Kallenautio (kesk) kiteyttää:

— Päätöksentekoon pitää asennoitua niin, että asioita ei jossitella jälkeenpäin. Katseet suunnataan eteenpäin ja työskennellään yhdessä sen asian eteen, mitä valtuusto on päättänyt.

— Asioista on keskusteltu paljon ennen kokousta. Jos ei ole muutos-ehdotusta, ei tunnu tulevan keskustelua.

— Pertti Pasuri (kesk)

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?