Vuoden ensimmäisenä arkipäivänä alkoi valtion tarjoama kielikylpy noin 128000 nuorelle. Osana varusmiespalvelusta alkoi inttislangin opiskelu.
Armeijaslangi, eli inttislangi, on varusmiespalveluksen suorittaneiden suomalaisten kehittämä puhekieli, jota käytetään nykyään pääasiassa varuskunnissa. Puhekieli ja termit ovat levinneet varuskunnista reserviläisten mukana koko valtakunnan alueelle.
Lähes jokaiselle armeijan varusteelle, tehtävälle ja asialle on keksitty intin puhekieleen oma sana. Armeijassa käytetty puhekieli sisältää paljon termejä, joita ei käytetä siviilielämässä.
— Inttislangi voi hyvin ja kehittyy jatkuvasti. Varusmiespalveluksen aikana opitaan kokonaan uusi kieli, jota ulkopuolisen on vaikea ymmärtää. Esimerkiksi inttilesket, eli palvelusta suorittavien puolisot, kuulevat inttislangia ja oppivat hiljalleen ymmärtämään sitä. Termeissä on eroja myös maantieteellisesti ja ikäryhmien välillä, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitila.
Esimerkkejä asusteiden nimistä ja muista inttislangin sanoista, jotka opitaan jo varusmiespalveluksen ensimmäisten päivien aikana. Kattavampi inttislangisanasto löytyy Varusmiesliiton ylläpitämältä inttiin.fi-sivustolta.
aamukasa = juuri palvelukseen astunut alokas
firma = puolustusvoimat
gines = varusmiespalveluksessa vietettävä viikonloppu
gonahdus = kiinnostuksen lopahtaminen
häröpallo = epämääräinen röykkiö tai vino kolmirivi varusmiehiä
kurkkusalaatti = maastopuku
nallepuku = lämpöalusasu
nasse = kaasunaamari
pikkumustat = urheilushortsit
sipa = siivouspalvelu
smurffipuku = sininen urheiluasu
sorsa = maastokuvioitu lippalakki
tetsari = taisteluvyö
tornari = tornihuhu, eli huhupuhe
vemppa = tilapäisen vapautuksen palveluksesta saanut esim. sairauden johdosta.
Viimeisimmät kommentit