Tiedätkö, mikä on sorsa tai tornari?

Vuoden ensimmäisenä arkipäivänä alkoi valtion tarjoama kielikylpy noin 128000 nuorelle. Osana varusmiespalvelusta alkoi inttislangin opiskelu.

Armeijaslangi, eli inttislangi, on varusmiespalveluksen suorittaneiden suomalaisten kehittämä puhekieli, jota käytetään nykyään pääasiassa varuskunnissa. Puhekieli ja termit ovat levinneet varuskunnista reserviläisten mukana koko valtakunnan alueelle.

Lähes jokaiselle armeijan varusteelle, tehtävälle ja asialle on keksitty intin puhekieleen oma sana. Armeijassa käytetty puhekieli sisältää paljon termejä, joita ei käytetä siviilielämässä.

— Inttislangi voi hyvin ja kehittyy jatkuvasti. Varusmiespalveluksen aikana opitaan kokonaan uusi kieli, jota ulkopuolisen on vaikea ymmärtää. Esimerkiksi inttilesket, eli palvelusta suorittavien puolisot, kuulevat inttislangia ja oppivat hiljalleen ymmärtämään sitä. Termeissä on eroja myös maantieteellisesti ja ikäryhmien välillä, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Rami Laitila.

Esimerkkejä asusteiden nimistä ja muista inttislangin sanoista, jotka opitaan jo varusmiespalveluksen ensimmäisten päivien aikana. Kattavampi inttislangisanasto löytyy Varusmiesliiton ylläpitämältä inttiin.fi-sivustolta.

aamukasa = juuri palvelukseen astunut alokas

firma = puolustusvoimat

gines = varusmiespalveluksessa vietettävä viikonloppu

gonahdus = kiinnostuksen lopahtaminen

häröpallo = epämääräinen röykkiö tai vino kolmirivi varusmiehiä

kurkkusalaatti = maastopuku

nallepuku = lämpöalusasu

nasse = kaasunaamari

pikkumustat = urheilushortsit

sipa = siivouspalvelu

smurffipuku = sininen urheiluasu

sorsa = maastokuvioitu lippalakki

tetsari = taisteluvyö

tornari = tornihuhu, eli huhupuhe

vemppa = tilapäisen vapautuksen palveluksesta saanut esim. sairauden johdosta.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?