Olisiko Opiston pitämiseksi voitu tehdä enemmän?

Taloushuolet ovat työllistäneet valtuutettuja

Kaksi asiaa nousi selvästi muiden yläpuolelle Oriveden Sanomien pyytäessä Oriveden kaupunginvaltuutettuja arvioimaan kuluvan vaalikauden tärkeimpiä päätöksiä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminnan suunnan vaihtaminen Tampereelle nousi ykkösasiaksi. Lähes yhtä merkittäväksi asiaksi nimettiin talouden tasapainottamisohjelmien laadinta ja toteuttaminen.

Orivesi päätti heti valtuustokauden alkajaisiksi erota Kangasalan sosiaali- ja terveydenhuollon yt-alueesta. Uudeksi yhteistyökumppaniksi saatiin Tampere. Lähes puolet valtuutetuista nosti tämän ratkaisun vaalikauden merkittävämmäksi päätökseksi. Ratkaisuun on oltu varsin yleisesti myös tyytyväisiä.

— Sen avulla kiinnitettiin Orivesi tehokkaasti Tampereen kaupunkiseutuun. Tampere-päätöksen valmistelut oli tosin tehty jo edellisen valtuustokauden aikana, Antti Nieminen (kok) muistuttaa.

Kuluneen vaalikauden aikana Oriveden kaupungin talous kääntyi nopeasti alijäämäiseksi. Valtuutetut ovatkin joutuneet tekemään paljon töitä talouden kääntämiseksi takaisin tasapainoon. Talousohjelmien laatiminen ja toteuttaminen saikin lähes yhtä paljon ääniä kyselyssä.

— Orivesi on saatu pidettyä niiden avulla itsenäisenä kuntana, perusteli Kalle Uotila (kesk).

Paljon muutakin on neljän vuoden aikana tapahtunut. Monet vastaajat nostavat elinvoimapäällikön palkkaamisen yhdeksi kauden merkittävistä päätöksistä. Elinvoimapäällikkö palkattiin määräaikaisena vuoden 2018 loppuun asti.

— Odotukset ovat korkealla, jotta kaupungin elinvoima saadaan kasvuun, Jussi Ketola (kok) sanoo.

Myös taistelu liikenneyhteyksien parantamiseksi tai edes säilyttämiseksi on koettu merkittäväksi saavutukseksi.

Erityisesti kiskoliikenteen supistukset ja sen palauttaminen ovat olleet valtuutettujen mielissä. Puolustustaistelua on käyty yhdessä naapurikuntien kanssa ja asiaa on ajettu useilla reissuilla pääkaupungissa asti.

Kauden loppupuolella myös linja-autoliikenteen toimivuuden varmistaminen on ollut paljon esillä.

Ikävien säästöpäätösten vastapainoksi Orivedelle on saatu jotain uuttakin. Liikuntapalveluissa palvelut jopa paranivat, kun Pappilankankaalle saatiin tekonurmikenttä. Se on jäänyt monen valtuutetun mieleen kauden ilonaiheena.

Kunnallisten palvelujen säilyminen ja jopa paraneminen ilahduttaa monia valtuutettuja. Tehostettuun palveluasumiseen on saatu sekä oma että yksityinen tuottaja. Koulujen luokkakoot ovat säilyneet pieninä ja vastikään on saatu päätös oman kehitysvammakodin rakentamisesta.

Lisäksi hajamainintoja saivat järjestöjen talo, kansalaisopistotoiminnan säilyminen omissa käsissä ja lukion uusi lentopallolinja.

Tulevaisuuden kannalta merkittävänä pidetään rantaosayleiskaavaa, jonka valmistelu on edennyt kauden aikana. Useita mainintoja sai myös tuore päätös tuloveroprosentin laskemisesta, joka luo uskoa tulevaisuuteen.

Yksittäisistä hankkeista mainintoja saivat valtion virastotalon ostaminen kaupungille, Kultavuoren koulun saneeraus ja muutkin investoinnit kiinteistöihin.

Kaksi valtuutettua, Kaarina Jokinen (kok) ja Erkki Jääskelä (kd) pitivät merkittävänä päätöksenä myös Orivesi—Juupajoki-kuntaliitosta, jonka Orivesi hyväksyi, mutta joka kuitenkin kaatui Juupajoen valtuustossa.

— Paljon työtä sen eteen tehtiin, Jääskelä muistelee.

Jääkö jokin asia valtuustossa kaivelemaan? Eipä juuri, vastaavat useimmat valtuutetut. Useampikin vastaaja toteaa, ettei vanhoja asioita kannata jäädä suremaan, vaan on katsottava eteenpäin.

Oriveden Opiston kohtalo harmittaa kolmea vastaajaa, joiden mielestä kaupungin olisi pitänyt pystyä tekemään enemmän Opiston pitämiseksi Orivedellä.

— Ahlmanin hätiköity ratkaisu Oriveden Opiston siirrosta eri käänteineen jäi kaivelemaan, mutta muuten ei mielestäni ole syytä murehtia menneitä vaan rakentaa Orivedelle hyvää tulevaisuutta positiivisella mielellä, Jussi Viljanen (kok) sanoo.

Muuten harmistuksen aiheet ovat yksittäisiä havaintoja. Pari ensimmäisen kauden valtuutettua ihmettelee päätöksenteon hitautta ja jäykkyyttä, sitä että asioita lähetetään edestakaisin lautakunnille ja hallitukselle valmisteltavaksi.

— Kuvittelin, että valtuustossa keskustellaan ja muodostetaan päätös, ja hallitus velvoitetaan se toimeenpanemaan. Ja että lautakunnat valvovat sen toteutumista. Mutta ei se ihan noin mene, yksi valtuutettu kommentoi.

Joku kaipaa lisää rohkeutta päätöksentekoon niin luottamustoimissa olevilta kuin virkamiehiltäkin. Aloitteiden hidas eteneminen ja niiden alasampuminen harmittaa paria vastaajaa.

Yhden maininnan saivat rantaosayleiskaavan hidas eteneminen, veroprosentin nosto, henkilövalintojen puoluelähtöisyys ja liialliset säästöt. Eräs vastaaja harmittelee, ettei elinvoimapäällikölle saatu nimettyä tukiryhmää.

Toimintatapojen uudistamista ja avoimempaa yhteistyötä toivoo kaksi vastaajaa. Irma Koskela (vas) arvioi, että uusi luottamushenkilöorganisaatio on vähentänyt vaikutusmahdollisuuksia ja kuntalaisdemokratian toteutumista.

— Valtaa on keskittynyt kaupunginhallitukselle ja suuntaus vahvistuu edelleen, Koskela sanoo.

Terveyskeskusremontin vaiheet harmittavat yhtä valtuutettua vieläkin, samoin vesi- ja viemäriverkoston saneerausten siirtäminen aina vain eteenpäin.

Eräs ensimmäisen kauden valtuutettu ihmettelee sitä informaatiotulvaa, joka valtuutettujen pitää omaksua päätöksenteon pohjaksi.

— Asioihin ei ehdi perehtymään syvällisesti. Se näkyy kyllä sitten päätöksissäkin, että onkohan kaikki päättäjät perillä asioista, vastaaja sanoo.

Yhtä valtuutettua jäävät kaivelemaan kaavoista ja hakkuista tehdyt valitukset. Myös valtionosuusleikkaukset ja niiden aiheuttamat taloushuolet harmittavat yhtä valtuutettua. Joku kaipaa enemmän pöhinää yrityksiin, yhdistyksiin ja kaikkiin kuntalaisiin.

Mutta nämä viimeksimainitut menevät jo valtuuston valtuuksien ulkopuolelle.

Onko valtuusto pelkkä kumileimasin? Ei ole — erityisesti pitkään mukana olleet päättäjät korostavat valtuuston merkitystä kunnan ylimpänä päätöksentekoelimenä.

Antti Nieminen (kok) muistuttaa, että erilaisissa valtuustoseminaareissa ja iltakouluissa valtuutetut pohtivat ja ideoivat ja suunnittelevat asioita perusteellisesti, ja niissä myös annetaan askelmerkit hallitukselle ja virkamiehille.

— Valtuustolla on aina vallan avaimet, ja se voi aina kyseenalaistaa ja haastaa hallituksen ja virkamiesvalmistelun, Nieminen sanoo.

Markku Kallio (sd) muistuttaa valtuusto käyttävän talousarviovaltaa, joka on koko kunnallisen toiminnan perusta.

— Kun asiat valmistellaan hyvin, ei valtuustossa tarvitse suuria muutoksia tehdä, Kallio sanoo.

Monet muutkin valtuutetut kiittelevät virkamiehiä siitä, että asiat tulevat valtuuston kokouksiin hyvin valmisteltuina. Erkki Jääskelä (kd) arvioi, että Oriveden valtuusto saattaa näyttää kumileimasimelta, koska se äänestyttää asioita harvoin. Se taas johtuu juuri siitä, että asiat on valmisteltu etukäteen hyvin.

Sini Kahilaniemi (kok) toteaa, että monet seudulliset ja valtakunnalliset asiat tulevat valtuustoon niin hyvin valmisteltuina, että ne menevät läpi sellaisenaan. — Kuitenkin tärkeistä kuntalaisten arkea koskevista asioista käydään paljonkin keskustelua, vaikkakaan sitä ei aina käydä pelkästään valtuustosalissa vaan muillakin foorumeilla, Kahilaniemi sanoo.

Osa valtuutetuista toivoisi valtuustolle näkyvämpää roolia. Kritiikkiä annetaan muun muassa siitä, että vuoden 2016 aikana valtuusto kokoontui vain viisi kertaa.

Reijo Kahelin (vas) on yksi niistä, joiden mielestä valtuusto kokoontuu liian harvoin.

— Valtuuston rooliksi on Orivedellä mielletty päätöksenteko yksittäisissä asioissa. Valtuustoa ei ole riittävästi käytetty hyväksi tai valtuutetut eivät ole olleet riittävän valmiita panemaan itseään peliin, Kahelin sanoo.

Myös Irma Koskela (vas) pitää nykyisen valtuuston roolia liian heikkona. Hän toivoisi, että valtuusto voisi vaikuttaa asioihin aktiivisemmin jo valmisteluvaiheessa.

— Erityisesti ne ryhmät, joilla ei ole edustajaa kaupunginhallituksessa, jäävät valmistelussa täysin sivuun, Koskela huomauttaa.

Kritiikkiä tulee myös Pekka Tuhkaselta, jota turhauttaa hyvien valtuustoaloitteiden unohtuminen jonnekin päätöksenteon syövereihin.

— Esimerkiksi kotimaisten energiahankkeiden suunnittelu on vissiin haudattu toiveiden tynnyriin. Vaikka Pohjois-Hämeessä ollaankin, niin rohkeasti vain pilottihankkeisiin mukaan, Tuhkanen sanoo.

Mihin asioihin haluat vaikuttaa seuraavassa valtuustossa? Eniten Oriveden valtuutettuja mietityttää paikkakunnan elinvoiman säilyttäminen. Useimmat vastaukset tähän kysymykseen liittyvät tavalla tai toisella elinvoimaisuuteen.

Yrittämisen edellytysten parantamisen nostaa esille kaksi vastaajaa ja mainintoja saa uusien yritysten ja työpaikkojen ja saaminen kuntaan.

Pari vastaajaa pitää liikenneyhteyksien parantamista tärkeänä. Useampikin valtuutettu pitää tärkeänä lähipalvelujen säilyttämistä.

Maakunta- ja soteuudistukset mietityttävät kolmea vastaajaa. He muistuttavat, että kuntien rooli muuttuu paljon jatkossa, mutta esimerkiksi juuri elinvoimaisuuden ylläpitäminen jää kuntien omalle kontolle.

— Kaupunki ei saa olla jarruna sitten, kun rakennuslupien päätösvalta siirtyy Ely-keskuksilta kunnille, Pekka Tuhkanen (kesk) toteaa.

Kolme vastaajaa nostaa esille kuntalaisten osallistamisen ja saamisen mukaan vaikuttamaan asioihin.

Kaksi vastaajaa pitää tärkeänä, ettei kylien kehittämistä unohdeta. Yksi muistaa mainita rantaosayleiskaavan, joka on yksi väline elinvoimaisuuden parantamisessa.

Kunnallisille palveluille löytyy omat puolustajansa. Joku haluaa vaikuttaa lasten ja nuorten palveluiden säilymiseen, toiselle tärkeitä ovat vanhuspalvelut, kolmas on lapsiperheiden asialla.

Yhden maininnan saa keskiasteen koulutuksen säilyttäminen Orivedellä. Samoin yhden maininnan saavat sotekiinteistöjen kohtalo, syrjäytymisen estäminen, itsenäisyyden säilyttäminen ja hankintapolitiikka.

Sami Sistonen (kesk) tarkastelisi kriittisesti kaupungin henkilöstömäärää.

— Haluan vähentää väkeä valkoisesta talosta. Se oli tavoitteenani jo kuluvalla kaudella, mutta vaikeaa se tuntuu olevan.

Talouden tasapainossa pitäminen ja Tampere-yhteistyön kehittäminen, joita pidettiin kuluvan valtuustokauden tärkeimpinä asioina, jäävät tässä vaiheessa parin maininnan varaan tulevaisuutta mietittäessä.

Ilkka Hjerppe (sd) pitää kuitenkin johdonmukaisesti kiinni aiemmasta näkemyksestään, että yhteistyötä Tampereen kanssa on kehitettävä tiiviimmäksi. — Maakunta- ja soteuudistukset muuttavat tilannetta, mutta silti Orivesi tarvitsee isompia hartioita tuekseen. Kaupunkiseudun yhteistyötä on tiivistetävä entisestään, ellei lähdetä hakemaan liitosta, Hjerppe sanoo.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?