Oriveden yleisurheiluhistoriaa Pyrkivästä, Tovereista, Tuiskusta ja Voimasta – seurojen urheilijoihin kuuluvat muun muassa Kaisa Kymäläinen, Tauno Ahola, Pekka Pesu ja Elina Lehto

Hirsilän Pyrkivää edustava Kaisa Kymäläinen saavutti viime kesänä Joensuun Kalevan kisoista kuulantyönnön pronssia. Kymäläinen ja valmentaja Teijo Kööpikkä iloitsivat mitalista, sillä se tuli sairastelujen jälkeen. Kuva: Kaisa Kymäläisen kotialbumi

Oriveden Sanomissa on esitelty paikallisten urheiluseurojen parhaita yleisurheilutuloksia. Juttusarjan tässä osassa tutustutaan neljän orivesiläisen seuran yleisurheilijoihin.

Kirjoituksessa esitellään lyhyesti vain muutamia Tilastopajan tilastoista ja vanhoista lehtiartikkeleista löytyneitä tuloksia ja urheilijoita. Seurat ovat kirjoituksessa aakkosjärjestyksessä.

”Legendaarinen kyläseura Oriveden Hirsilästä.”. Näin Hirsilän Pyrkivää esitellään seuran Facebook-sivuilla. 1917 perustetun Pyrkivän kotisivuilla todetaan, että seuralla on huikea historia takana ja uutta tehdään koko ajan. Tälle kirjoittelulle on katetta, sillä seura sai viime elokuussa ensimmäisen SM-mitalinsa yleisurheilusta.

HirPyyn siirtynyt toi seuralle SM-mitalin

Kaisa Kymäläinen on edustanut Pyrkivää vuodesta 2022 lähtien ja heti viime kesänä hän voitti seuralle kuulantyönnön SM-pronssia. Kymäläinen on kerännyt urallaan yhteensä jo kolme kultaa, kaksi hopeaa ja viisi pronssia aikuisten ulko- ja sisäratojen SM-kisoista.

Ennätystulos 16,30 metriä on Suomen kaikkien aikojen ulkoratatilaston sijalla 13. Hallissa hän on työntänyt vielä 20 cm pidemmälle. Ansioluettelosta löytyy myös yli kymmenen maaotteluedustusta.

Voitto Savikko edusti Hirsilän Pyrkivää vain vuoden 1972, mutta ehti tehdä seuralle monia hienoja tuloksia. Savikko oli 6 261 pisteen sarjalla kyseisen vuoden 17:nneksi paras kymmenottelija Suomessa.

Pyrkivän 1920-luvun urheilijasankareita olivat ainakin Hannes Ilmanen, A. Kaijalainen ja J. Paunula. Ilmanen voitti Tampereella 24.9.1926 käydyn keihäänheittokilpailun tuloksella 59,40 metriä. Jonni Myyrän Suomen ennätys oli tuolloin vain noin kuusi metriä pidempi. Kaijalaisen kiekko lensi yli 38 metriä vuonna 1924 ja Paunula juoksi vuotta aiemmin 1 500 metriä aikaan 4.45,5.

Toverit vei seuraottelun voiton

Voimistelu- ja urheiluseura Oriveden Toverit perustettiin 1914. Tilastopajan tietokannassa ei ole seuran urheilijoille tuloksia, mutta vanhoista lehtiartikkeleista löytyy paljon Toverien yleisurheilijoita.

Syyskuussa 1937 järjestetyssä Teiskon Urheilijoiden, Hirsilän Pyrkivän ja Oriveden Toverien välisessä seuraottelussa kilpaili viimeksi mainitusta seurasta ainakin seuraavat urheilijat: H. Saario, J. Saario, M. Saario, J. Jokela, T. Ahola, M. Koskinen, M. Siukola, Y. Kivimaa, U. Kivimaa ja V. Aho. Toverit voitti seuraottelun ylivoimaisesti ja Pyrkivä tuli toiseksi.

14.9.1939 ilmestyneessä Oriveden Sanomissa kerrottiin, että kulunut kesä oli Tovereille onnistunut. Seuran urheilijat sijoittuivat useilla kilpailumatkoillaan palkintosijoille. Esimerkiksi Tauno Ahola voitti maastojuoksun piirinmestaruuskilpailuissa alokassarjan. Kaksi ja puoli kuukautta lehden ilmestymisen jälkeen alkoi talvisota, ja urheilu jäi suomalaisten elämässä taka-alalle.

Myös Tuiskusta löytyy yleisurheilijoita

Oriveden Tuiskun toiminta käynnistyi 1935, kuten seuran uusi logokin kertoo. Tuisku keskittyy jalkapalloon ja futsaliin, mutta on seurassa harrastettu yleisurheiluakin. Vanhoista lehtiartikkeleista löytyy useita mainintoja Tuiskusta, mutta varsinaisia yleisurheilutuloksia on kuitenkin vaikea löytää.

Pekka Pesu teki jo nuorena kovia keihäänheiton tuloksia Tuiskulle. Hän oli vain 17-vuotias, kun heitti lähes 65 metrin keihäskaaren kesällä 1964. Pesu oli tällä tuloksella kyseisen vuoden Suomen tilastossa sijalla 102, eikä edellä ole tiettävästi ketään nuorempaa heittäjää. Tulos 64,93 metriä on vanhan mallin keihäässä 17-vuotiaiden Suomen kaikkien aikojen tilastossa sijalla 59. Taakse jäävät mm. Seppo Räty, Mauri Auvinen ja Kari Ihalainen.

Elina Lehto teki ennätyksensä oman seuran maratonilla

Kovin Västilän Voimalle löytyvä yleisurheilutulos on Elina Lehdon maratonaika 2.57.42 kolmen vuosikymmenen takaa. Se oli maan 13:s paras naisten tulos tällä juoksun kuninkuusmatkalla 1993. Lehto voitti ennätyksellään perinteikkään Västilän maratonin, joka on jo 40 vuoden ajan kerännyt kylään suuren joukon kestävyysjuoksun ystäviä. Tapahtuma järjestetään viimeisen kerran 10.6.2023.

Voimistelu- ja urheiluseura Västilän Voima ry. perustettiin 1.6.1914. Seuran kotisivuilla kerrotaan, että alueen urheiluseuratoiminnan aloitti ”Urheilu- ja voimisteluseura Heilaus”, joka toimi jo vuosina 1901–1908.

Västilän Voiman alkutaipaleesta löytyy tietoa muun muassa kahdesta mielenkiintoisesta lehtiartikkelista. 6.8.1914 ilmestynyt Turun Lehti kertoi juuri perustetun seuran urheilukilpailuista ja suurenmoisista iltamista Laurilassa.

Yksi lajeista oli viisiottelu, johon kuuluivat kuulantyöntö, kolmiloikka, keihäänheitto, vauhditon pituushyppy ja 1 000 metrin juoksu. Voiton vei Västilän Voiman H. Karppelin ja toiseksi tuli saman seuran R. Jaakkola. Palkinnot jaettiin seuran ensimmäisissä iltamissa, jotka päättyivät iloiseen karkeloon.

Suomen Urheilulehden 8.11.1917 julkaistussa numerossa esiteltiin kolmevuotiaan seuran toimintaa. Artikkelissa kerrotaan ahtaista ja hankalista harjoitteluolosuhteista sekä siitä, kuinka nimismies oli kieltänyt juoksu- ja pyöräilyharjoitukset maantiellä. Omin luvin kuitenkin juostiin tiellä monet kerrat. Lehdestä käy myös ilmi, että Voimantalon kivijalan rakentaminen oli jo aloitettu. 13.12.1924 ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä on hieno kuva uuden talon vihkimistilaisuudesta.

Välillä orivesiläisillä urheilijoilla, kuten puolimaratonin tai maratonin juoksijoilla, ei ole mainittuna lainkaan varsinaista urheiluseuraa. Esimerkiksi Jane Moilanen (o.s. Korri) on 1987 juostulla ajalla 2.53,02 Suomen kaikkien aikojen maratontilaston sijalla 101, ja hänellä lukee seuran kohdalla ”Orivesi”. Tuloksen kovuudesta kertoo sekin, että viime vuonna vain 11 suomalaisnaista juoksi maratonin tätä nopeammin.

Sami Tapanainen

Leave a Comment