Kyllä meillä uutisoitavaa riittää, mutta lisää saa listalle ehdottaa – valintoja meidän on kuitenkin tehtävä: joka paikkaan emme ehdi, vaikka haluaisimme

Viikko sitten keskiviikkoiltana yhdessä Oriveden asioita käsittelevässä someryhmässä alkoi keskustelu, jossa nostettiin esiin Oriveden Sanomien uutisointi ja uutisvalinnat. Vaikka Oriveden Sanomilla on oma sivunsa Facebookissa, ei lehti ole kyseisen ryhmän jäsen. Keskustelu ei näin ollen päätynyt tietooni lehden sometilin kautta eikä algoritmi nostanut sitä näkyviin myöskään henkilökohtaisen tilini kautta.

Muutama lehden lukija ja yhteistyökumppanimme kuitenkin vinkkasi minulle keskustelusta. Tosin vasta torstaina, jolloin maito oli jo kaatunut pitkin pöytää.

Me toimituksessa siedämme arvostelua. Teemme julkista työtä, joten olemme oppineet ja hyväksyneet sen, että jollain tavalla olemme arvioinnin kohteena joka ikinen kerta, kun esimerkiksi julkaisemme uuden uutisen.

Minusta on myös hienoa, että oma paikallislehti herättää tunteita ja keskustelua. Lehteä ja sen linjauksia myös saa arvioida ja moittia, ehkäpä joskus jopa kehuakin. Reilua kuitenkin olisi, että keskustelu käytäisiin faktojen perusteella ja rakentavasti, vaikka sitä käytäisiin julkisella sosiaalisen median foorumilla.

Kyseisessä keskustelussa on pyydetty lehdeltä vastauksia. Teen sen nyt lehden sivuilla enkä osallistumalla some-keskusteluun, jotta kaikki lukijamme pääsevät saman tiedon äärelle.

Kuluvan vuoden aikana Oriveden Sanomien nettisivuilla on julkaistu yli 1 800 juttua. Niihin mahtuu kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä niin Orivedeltä, Juupajoelta, Eräjärveltä, Längelmäeltä kuin laajemminkin Pirkanmaalta.

Kerran viikossa ilmestyvä printtilehti on puolestaan koonti pidemmältä ajalta verkossa julkaistuista jutuista. Meillä on koko ajan pankissa niin sanottuja ajattomampia juttuja, joilla pystymme pelaamaan, jos suunniteltua lehden sivumäärää on yhtäkkiä kasvatettava. Siksipä printissä saattaa toisina viikkoina painottua jokin alue toista enemmän.

Toimitus joutuu työssään tekemään koko ajan valintoja. Joka paikkaan emme ennätä, vaikka kuinka haluaisimme. Se kuitenkin on aivan huikean hienoa, että seudulla on paljon erilaisia tapahtumia, joihin ihmiset löytävät lehdessämme olleiden ilmoitusten perusteella. Silloinkin lehti on täyttänyt tehtävänsä: se on saanut ihmiset liikkeelle.

Viikot, kuukaudet ja vuodet eivät myöskään ole samanlaisia. Jos kunta tai kaupunki viettää esimerkiksi juhlavuottaan, niin se todennäköisesti järjestää asukkailleen enemmän tapahtumia kuin naapurikunta, joka ei samana vuonna juhlia vietä.

Sekin on varmaa, että ihan koko maailmaa emme ole jutuissamme pystyneet käsittelemään. Joihinkin aiheisiin haastateltavia näin pieneltä paikkakunnalta on vaikea löytää tai saada suostuteltua. Aina ei haastateltavaksi haluamamme orivesiläinen halua kertoa ajatuksistaan julkisesti. Mutta sitten voikin käydä niin, että juupajokelainen haluaa.

Tavoitteenamme on myös ollut, että pystyisimme jutuissamme nostamaan esiin uusia henkilöitä. Se tarkoittaa sitä, että jos olet jonkin aiheen kautta ollut esillä lehdessämme, emme ihan heti ole soittamassa sinulle uudestaan. Ilmestymisalueellamme asuu lähemmäs 10 000 henkilöä. Jututettavia siis riittää, vaikka saisimme heistä mukaan vain neljäsosan.

Kukaan toimittajista ei myöskään tee yksinään päätöstä siitä, mitä aihetta hän alkaa käsitellä. Toimitus kokoontuu joka arkiaamu yhteiseen palaveriin, jossa se käy yhdessä läpi uutisaiheita, juttujen näkökulmia ja mahdollisia haastateltavia. Uutisoinnissa haluamme nostaa esiin etenkin lapsia ja nuoria kannustaaksemme heitä ottamaan aktiivisesti osaa alueemme paikkakuntien kehittämiseen.

Jälkikäteen kertomisen sijaan me haluaisimme ennakoida, mutta aina sekään ei aikataulullisesti ole mahdollista. Me kuitenkin uskomme, että tapahtumista ennakkoon tehdyistä jutuista on lukijoillemme ja tapahtumien järjestäjille runsaasti hyötyä.

Kuten todettua, myös tapahtumien kohdalla me teemme valintoja. Me emme välttämättä käy kahtena peräkkäisenä vuonna raportoimassa samasta tapahtumasta.

Jos jokin tärkeä tapahtuma on meiltä jäänyt huomaamatta, kannattaa siitä ottaa yhteyttä suoraan toimitukseen. Some-keskustelut niistä eivät välttämättä tavoita meitä. Yhtä lailla pelkästään somessa mainostetut tapahtumat voivat jäädä meiltä huomaamatta. Ja jos intoa toimittajan työtä kohtaan jollakulla riittää, lehden avustajaksi voi ilmoittautua. Me opastamme alkuun ja neuvomme, kuinka uutisia ja juttuja tehdään.

Juttuja teemme aina journalistisesta näkökulmasta. Jutun tekemiseen, oli kyse sitten yrittäjästä tai tapahtumasta, ei siis vaikuta se, mainostaako tapahtuman järjestäjä tai yrittäjä lehdessämme. Osa liiketoimintaamme on kuitenkin ilmoitusmyynti. Olisi ehkä jopa kummallista, jos emme kannustaisi asiakkaitamme hyödyntämään myös mainontaan liittyviä palveluitamme. Sehän olisi kuin tilanne, jossa tarjoilija ei enää pääruoan jälkeen kysyisi ruokailijalta, maistuisiko vielä jälkiruoka.

On myös tilanteita, joissa toimituksen on oikeasti todettava, että tekstissä on kyse mainoksesta eikä journalistisesta jutusta. Näin on esimerkiksi silloin, kun julkaistavaksi pyydetyssä tekstissä ei ole muuta sisältöä kuin tapahtuman nimi, ajankohta ja järjestäjä.

Juttuvinkkejä saamme runsaasti, kiitos niistä, lisää saa lähettää! Niidenkin kohdalla toimitus kuitenkin miettii, milloin on sopivin ajankohta tarttua aiheeseen: annettu vinkki voi olla esimerkiksi täydellinen marraskuussa ilmestyvään Kuolema-teemaamme. Silloin aihetta ei kannata tuhlata aiemmin, ellei kyse ole kuumasta uutisesta. Jos vinkkisi ei ole toteutunut, laita toimitukselle muistutusviesti.

Uutistyössä toimitusta ohjaa vastuullisuus ja luotettavuus. Olemme sitoutuneet noudattamaan Journalistin ohjeita. Ne määrittelevät toimintatapamme esimerkiksi tietojen tarkistamisessa, osapuolten tasapuolisessa kuulemisessa, yksilön suojaamisessa, virheiden korjaamisessa sekä toimituksellisen aineiston ja mainonnan erottamisessa.

Jaana Ala-Lahti

Kirjoittaja on Oriveden Sanomien päätoimittaja

P.S. Osaamme me tehdä ihan konkreettisiakin mokia, kuten muutkin ihmiset. Itse olen tänä vuonna tuhonnut kaksi haastattelunauhaa ennen kuin olen niitä ehtinyt jutuiksi purkaa. Pahoittelut siis etenkin Antti Uotila, palaan juttuun riistakolmiolaskennasta uudestaan ensi vuoden puolella.

Leave a Comment