Helmat hulmusivat Kylätilalla –  Talviaiset-tanhuryhmällä takanaan jo 50 vuotta: ”Tanssi on myös mainiota aivojumppaa”

Talviaiset tanssin pyörteissä. Ryhmän historia ulottuu 50 vuoden taakse, vaikka tanhuajat ovatkin matkan varrella vaihtuneet. Kuva: Leena Lähdesmäki

Kesän kurjin keli ei haitannut Talviaisten tanhuajien tanssijoita Länkipohjassa lauantaina. Askeleet sovitettiin Kylätilaan järjestetylle ”tanssiparketille” ja yleisö sai nauttia taidokkaista koreografioista säältä suojassa. Jo 50 vuotta tanhuperinnettä säilyttäneen Talviaisten tanhuajien ryhmän muodostaa tällä hetkellä neljä aktiivista paria.

– Kyllä tämä porukka ja sen yhteisöllisyys saa jatkamaan harrastusta vuodesta toiseen. Tietenkin tykkäämme myös kansanmusiikista ja tanssimisesta, mutta yhdessä tekeminen on ainakin minulle tärkeää, kun muutoin harrastan yksilölajeja, kuvailee pitkään ryhmää ohjannut Pekka Hyry.

Hän lisää, että vuosien varrella on kertynyt paljon yhteisiä muistoja, kun ryhmä on käynyt paljon tanssitapahtumissa muun muassa Pohjoismaissa ja Virossa.

–  Tanssiminen on myös hyvää liikuntaa ja pariterapiaa, nauraa Sirpa Turunen.

– Ja mainiota aivojumppaa, muistuttaa Ossi Turunen.

Jukka Virtanen pohtii, että tanssiessa irtoaa arjesta. Koreografioihin pitää keskittyä ja muut asiat kaikkoavat mielestä.

Monet tanssijoista ovat olleet mukana vuosikymmeniä, ensin ehkä lasten ja nuorten ryhmissä ja sitten myöhemmin aikuisten tanhuajien mukana. Alussa oli järjestetty jopa lastenhoito tanssijoiden lapsille, mikä mahdollisti osallistumisen.

Talviaisten tanhuajat yhteiskuvassa. Vasemmalta Ossi Turunen, Sirpa Turunen, Ville Lähteenmäki, Irma Petäjämäki, Pekka Hyry, Maija-Riitta Rantakallio, Jukka Virtanen ja Mari Arvonen. Kuva: Leena Lähdesmäki

–  Oma tanssi-innostukseni lähti 14-vuotiaana lavatansseista. Tähän ryhmään tullessani ajattelin aluksi, että ei tästä tule mitään, kun toiset olivat niin hyviä, mutta siitä se lähti sujumaan. Tanhuamisessa on myös se hyvä, että aina voi turvautua pariin, kertoo Sirpa Turunen.

Mukaan kaivataan uusia pareja ja etenkin nuoria.

– Aiemmin tanhuamisessa oli todella tarkkaa, kuinka eri tanssit kuului tanssia ja kuinka piti pukeutua. Nyt koreografioihin otetaan vaikutteita nykytanssista ja monista tyyleistä, kertoo Pekka Hyry.

–  Mekin saimme vaikutteita Ivalosta, siellä oli rento meininki, muistelee yhteistä tanhumatkaa Irma Petäjämäki.

Tähän koreografiaan kuului reipas loppuhyppy. Kuva: Leena Lähdesmäki

Tanhuajat muistelevat, että alkuaikoina nuoria toi mukaan se, että opettaja Ellen Virtanen tutustutti koulussa lapset tanhujen ensiaskeliin. Juuri Ellen Virtanen perusti Talviaisiin kansanmusiikki- ja kansantanssiryhmät sekä kuoron. Siitä nimi lyheni jossakin kohtaa Talviaiset-muotoon.

– Nykyisin nuorilla on paljon harrastuksia, ja ehkä koetaan, että tanhuaminen on jollain tavalla mennyttä maailmaa, pohtii Pekka Hyry.

– Mukaan voi lähteä, vaikka olisi kaksi ”vasenta jalkaa”. Kaikki osaavat tanssia, vakuuttaa Maija-Riitta Rantakallio.

–  Minuun tai Pekkaan tai keneen tahansa meistä voi ottaa yhteyttä ja tulla mukaan.

Osa tansseista esitettiin kolmen parin voimin. Kuva: Leena Lähdesmäki
Naiset etualalla. Vas. Irma Petäjämäki, Sirpa Turunen ja Mari Arvonen. Kuva: Leena Lähdesmäki

Juttua muokattu 30.7.2023 kello 18.11: vaihdettu jutun kirjoittajaksi Leena Lähdesmäki.

Leave a Comment