Hengen eväitä: Ansaitsematon armo

Tämän viikonlopun pyhän aiheena kirkoissa on ansaitsematon armo. Tätä päivää on kutsuttu latinankielisellä nimellä ”Septuagesima”. Se tarkoittaa suomeksi seitsemäskymmenes. Tuosta pyhästä on pääsiäiseen 70 päivää.

Pyhän evankeliumitekstissä muistutetaan Jumalan armosta, tuosta armosta mitä ei voi ansaita. Vaikka Hänen armoansa emme voi ansaita, voimme luottaa Hänen hyvyyteensä, joka on sama meille kaikille. Seurakuntia kehotetaan kilvoitteluun. Kilvoittelu tarkoittaa sitä, että omassa elämässä toteuttaa kristillisiä opetuksia ja elämänarvoja.

Mitä tuo ansaitsematon armo sitten on. Armo on lahja, jonka Kristus meille lahjoittaa. Joillekin saattaa sanasta armo tulla mieleen rippikoulussa opittu lausahdus ”Ansioton Rakkaus Minun Osakseni”.

Minulle lauseesta tulee myös mieleen hetki opiskeluajalta, jokin teologian opintojakso, missä kouluttaja kysyi, mitä sana armo tarkoittaa. Joku opiskelijoista sanoi tuon täsmälleen saman määritelmän. Tähän kouluttaja totesi, että joka kerta, kun hän tämän kysyy, tämä sama asia toistuu.

Ansaitsematon armo on evankeliumeissa sanottu lausahduksella, että ”ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi”.

Vanhan testamentin lukukappaleessa tälle pyhälle lukee: ” Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskuko viisaudellaan, älköön väkevä voimillaan, älköön rikas rikkaudellaan. Joka haluaa kerskua, kerskukoon sillä, että tuntee minut ja tietää, mitä minä tahdon.” Voisi sanoa, että älä ylistä itseäsi tai pidä itseäsi parempana kuin muut.

Uuden testamentin lukukappaleessa ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille sanotaan taas: ”Tiedättehän, että vaikka juoksukilpailussa kaikki juoksevat, vain yksi saa palkinnon. Juoskaa siis niin, että voitatte sen! Jokainen kilpailija noudattaa lujaa itsekuria, juoksijat saavuttaakseen katoavan seppeleen, me saadaksemme katoamattoman. Minä en siis juokse päämäärättömästi enkä nyrkkeillessäni huido ilmaan.”

Joissain kilpailussa on osallistumispalkinto ja joissain jaetaan kunniamainintoja hyvästä suorituksesta.

Ansaitsematon armo on vähän kuin Kristuksen lahjoittama osallistumis- tai tsemppauspalkinto, jonka saa meistä jokainen. En tiedä sinusta, mutta minä ainakin kaivan jo omia villasukkiani esiin. Mukavaa viikkoa sinulle!

Tapio Nietola

Nuorisotyönohjaaja

Oriveden

Leave a Comment